Kaupunkitutkimuksen päivät Helsingissä 5.–6.5.2014
Puheenjohtajat: Samu Pehkonen (Tampereen yliopisto), Jenni Kuoppa (Aalto-yliopisto)
Kaupunkimainen elämä koostuu lukemattomista kohtaamisista ja vuorovaikutustilanteista, joista ainoastaan murto-osaa pidämme toimintamme kannalta huomionarvoisina tai elämällemme merkityksellisinä. Saatamme kulkea kodin, työn ja harrastuspaikkojen välillä ilman, että olemme suoranaisessa kasvokkaisessa tai puheen kautta tapahtuvassa vuorovaikutuksessa muiden kaupunkilaisten kanssa. Olisikin helppoa pelkistää kaupunki hahmottomaksi materiaaliksi ja sitä asuttavat yksilöt toisistaan irrallisiksi olennoiksi. Tilanteen korjaamiseksi kaivattaisiin elävämpää katukulttuuria, julkista tilaa, kivijalkakauppoja tai yhteisöllisiä asuinalueita. Tällaisessa näkemyksessä korostuvat vuorovaikutuksen tiedostetut tai kokemukselliset vaikutukset: vuorovaikutuksesta tulee synonyymi yhteisöllisyydelle ja elämyksellisyydelle.
Jos tarkasteluun otetaan lisäksi vuorovaikuttavat kehot ja kaupungin erilaiset objektit, kaupunkimaisen vuorovaikutuksen tutkimuskohde tiivistyy ja vuorovaikutuksen määritelmä monipuolistuu entisestään. Huomataan, kuinka yksinkertainen matka kotoa työpaikalle riippuu monenlaisten vuorottelujärjestelmien ja tilallisten ratkaisujen hyödyntämisestä. Hissin tilaamalla, suojatien ylittämällä tai sovittamalla nopeutensa kanssaihmisten liikkeeseen kaupunkilainen kytkeytyy kaupungin rytmiin ja myös muokkaa sitä. Sujuvan liikenteen kannalta kiertoliittymät, asemat, pysäkit tai odotustilat ovat aineellisia ratkaisuja tilanteisiin, joissa suuri väkimäärä pyritään saattamaan paikasta toiseen sujuvasti. Osa näistä toimintaamme kaupunkiin kytkevistä järjestelmistä on säänneltyjä, toiset puolestaan tilanteista käytännön ratkaisukykyä edellyttäviä (esim. jonottaminen ja liikenteen vetoketjuperiaate).
Työryhmään etsitään esityksiä seikkaperäisestä vuorojen ja vuorottelun tutkimisesta niiden luomien rytmien tarkasteluun: Miten kaupunkiympäristö jäsentää ja rytmittää toimintaamme? Miten kaupunkitila ja sen järjestämiseen liittyvät tavarat ja järjestelmät kytkeytyvät kaupunkilaisten arkiseen tekemiseen? Miten toimintaa ohjaavista vuoroista neuvotellaan toimijoiden kesken? Millaisia kaupunkitilallisia häiriötilanteita vuorotteluongelmat aiheuttavat? Entä millaisia potentiaaleja erilaisten liikkujien ja objektien välisiin kohtaamisiin ja niiden synkronoitumiseen kytkeytyy – joko yksilön tai julkisen kaupunkielämän kannalta? Vaikka vuorovaikutustilanteiden empiirinen tarkastelu on viety pisimmälle keskustelunanalyysin ja multimodaalisen vuorovaikutuksen tutkimusperinteissä, myös esimerkiksi rytmianalyysi ja muut käytäntöteorian sovellukset sopivat mainiosti työryhmään. Teoreettisten tai tapaustutkimuksia esittelevien paperiesitelmien lisäksi työryhmään voi tarjota aineistolähtöisiä tai ”kokeellisia” esityksiä.
Työryhmän aikataulu:
Ma 5.5. klo 15.30–17.00 (505)
15.30 Alkusanat, Samu Pehkonen, Jenni Kuoppa
15.40 Katujen seurallisuus Sophie Callen Suite Vénitienne -teoksessa (1980), Riikka Haapalainen
16.00 Vuorovaikutus autossa ja liikkeen yhteensovittamisen haasteet, Mirka Rauniomaa
16.20 Kerjäläiset ja häiriköivät kansalaiset, Samu Pehkonen
16.40 Keskustelua
Ti 6.5. klo 13.00–15.00 (309)
13.00 Kaupungin, luonnon ja asukkaiden vuorovaikutus: luonnon pysyvyys ja muutos osana kaupungin rytmejä,
Eveliina Asikainen
13.20 Kävelykokemukset kaupungin vuorovaikutuksina, Jenni Kuoppa
13.40 Arkisia reittejä urbaanissa katutilassa – Rytmianalyyttinen näkökulma, Jani Tartia
14.00 Kaupunkikeskustat – institutionaalisia regiimejä vai toimijoiden yhteisöjä? Case Lahti, Ilona Akkila
14.20 Keskustelua ja loppusanat, Samu Pehkonen, Jenni Kuoppa
Työryhmän abstraktit