URBA-HANKKEEN TUTKIMUKSELLINEN INTERVENTIO KOHTI ASUMISEN JA RAKENTAMISEN YHTEISKEHITTELYÄ
Jonna Kangasoja & Sari Puustinen
Teknillinen korkeakoulu/YTK
Suomalaisella asuntosektorilla, jolla tässä tarkoitetaan kaupunkisuunnittelua, asuntopolitiikkaa, asuntotuotantoa ja asuntomarkkinoita, on lukuisia toimijoita. Mikään yksittäinen taho ei vastaa järjestelmän toiminnasta. Toimijat ovat monin tavoin toisistaan riippuvaisia ja niiden tavoitteet ovat osin keskenään ristiriitaisia. Valtio asettaa rakentamisen reunaehdot lainsäädännöllä ja normeilla. Kunnat vastaavat maapolitiikasta, kaavoituksesta ja rakennusvalvonnasta. Rahoituslaitokset ja sijoittajat rahoittavat, rakennuttajat ja rakennusliikkeet rakentavat, markkinoivat ja myyvät tuotettaan. Merkittäviä rooleja näyttelevät talouden suhdanteet, korkotaso sekä kulloisetkin asuntopoliittiset painotukset.
Esityksemme käsittelee URBA -urbaanin asumisen tulevaisuuden konseptit (2007-2010) hankkeen vuoden 2009 alusta alkanutta vaihetta. Kyseessä on tutkimuksellinen interventio, jonka tavoitteena on luoda väliaikainen kaikki avaintoimijat yhteen tuova uusi keskustelun ja neuvottelun areena, jossa voidaan tutkia ja kehittää hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kansainvälisessä vertailussa tunnistettuja lupaavia asumiskonsepteja pääkaupunkiseudun kontekstiin sopiviksi, taloudellisesti kannattaviksi eri tahojen kriteerit ja tarpeet täyttäviksi asumisen ja rakentamisen konsepteiksi ja lähteä kokeilemaan niitä käytännössä.
Intervention taustalla on kaksi pääasiallista teoreettista viitekehystä, ensinnä organisaatiotutkimuksen ja liiketaloustieteen piirissä tehty tutkimus liiketoimintakonseptien ja tuotantotapojen historiallisesta kehityksestä (‘yhteiskehittely’ liittyy tähän teoriaan massatuotantoa ja massaräätälöintiä seuraavana mahdollisena tuotantotapana), ja toisaalta toiminnan osallistavaan kehittämiseen keskittynyt suomalainen kehittävän työntutkimuksen metodologia.
Vuoden 2009 alusta kehittämisprosessiin kutsuttiin kaikki asuntosektorin avaintoimijat ja mukaan ilmoittautuneiden kanssa (noin 60 henkeä) aloitettiin prosessi, jossa on tavoitteena tunnistaa asuntosektorin keskeisiä kehitysristiriitoja ja etsiä uusia osaratkaisuja, toimintamalleja ja liiketoimintakonsepteja. Työskentely on organisoitu kaikille yhteisiin työseminaareihin ja näiden seminaarien välillä tapahtuvaan työryhmätyöskentellyyn. Temaattisia työryhmiä on kahdeksan kappaletta ja kussakin on 10-15 osallistujaa.
Kansalaiset tematisoituvat URBA-hankkeessa kansalais-roolin lisäksi myös asukkaina ja kuluttajina. Kansalaiset on tuotu mukaan URBAan mm. seuraaville tavoilla: vuoden 2008 lopussa viittä asumis-/rakentamiskonseptia arvioitiin Kuluttajatutkimuskeskuksen järjestämissä kuluttajapaneeleissa (3+1 paneelia). Asukas/kansalais/kuluttajat ovat tulleet URBA-hankkeeseen myös em. temaattisten työryhmien kautta, joissa on mukana on henkilöitä, jotka ovat itse tulevina asukkaana mukana esim. ryhmärakentamishankkeessa. Suunnitteilla on myös muita tapoja tuoda kansalaisnäkökulma mukaan, mm. tekemällä laadullista etnografista tutkimusta todellisista asumiseen liittyvistä siirtymistä esim. paikkakunnalle muutto, lapsen syntymä, ero, lasten muutto pois kotoa.
Avainsanat: Asuntotuotanto, rakentaminen, interventio, yhteiskehittely,
ekspansiivinen oppiminen, solmutyöskentely
