11. Kaupunkikestävyyden edistäminen ohjelmissa ja verkostoissa – totta vai tarua? Kutsu paneeliin tai haastajaksi
Paneelin puheenjohtajat:
- Emma Terämä, TkT, Suomen ympäristökeskus
- Kaisa Schmidt-Thomé, TkT, Demos Helsinki
SESSIO II / SESSION II : TORSTAI / THURSDAY 16:00-17:30
Sali 312
Panelisteina
- Virve Hokkanen (Ympäristöministeriö)
- Katriina Alhola (Suomen ympäristökeskus SYKE)
- Laura Saikku (Suomen ympäristökeskus SYKE)
- Hanna-Maria Urjankangas (Työ- ja elinkeinoministeriö)
- Kauko Aronen (Kuntaliitto)
- Timo Cantell (Helsingin kaupunki)
PANEELIN KUVAUS:
Suomi on edelläkävijä paikallistason kestävän kehityksen mittareilla arvioituna (esim. mayorsindicators). Kuitenkin suurissa kysymyksissä, kuten hiilineutraalius, materiaalitehokkuus, kestävä kulutus, emme ole kansakuntana saavuttaneet potentiaaliamme. Monilla alueilla ns. ’low hanging fruit’ eli helposti implementoitavat toimet on jo toteutettu. Samalla sisäistä inertiaa omaavat, rakenteellista muutosta vaativat toimet ovat vielä edessäpäin. Kunnianhimoiset globaalit, kansalliset ja paikalliset tavoitteet eivät tällä hetkellä realisoidu toiminnan tasolla, mistä seuraa tavoitteista jääminen niin lyhyellä kuin, pahimmassa tapauksessa, pitkällä aikajänteellä. Kärsijöinä tulevat olemaan ryhmät, joiden haavoittuvuus perustuu tapauskohtaisesti esim. maantieteelliseen, taloudelliseen ja/tai sosiaaliseen asemaan yhteiskunnassa, eri elämänalueilla (’life domains’). Kestävän kehityksen tavoitteet pyrkivät tällä hetkellä tunnistamaan eri syistä heikommassa asemassa olevia, ja estämään niitä poikkileikkaavia kehityskulkuja, jotka entisestään heikentävät näiden ryhmien tilannetta, myös kaupungeissa.
Pieneksi maaksi Suomeen on kehkeytynyt suuri määrä kunta- ja kaupunkiverkostoja, sekä eritasoisia kaupunkiohjelmia edesauttamaan kestävän kaupunkikehityksen tavoitteiden asettamista ja saavuttamista. Tässä työryhmässä kysytään, missä määrin tämä kehitys on a) sopivassa suhteessa aiempiin toimenpiteisiin (esim. Aalborgin sitoumus tai Basque declarationin käynnistämä työ), b) strategisella kaupunki/kuntatasolla näkyvää, c) jo tuottanut tavoiteltua tulosta? Voiko Suomi näillä keinoin saavuttaa tavoitellun edelläkävijäaseman kestävän kaupunkikehityksen saralla? Kuinka verkostot ja ohjelmat valjastetaan entistä paremmin palvelemaan loppukäyttäjää, tässä tapauksessa kuntaa tai kaupunkia saavuttamaan omat ja yhteiskunnan jaetut tavoitteet? Mitä tavoitteita tai toimia nykyiset verkostot ja ohjelmat eivät kykene tukemaan?
Tilaisuuden formaatti on kysymysten (haastajat) rytmittämä paneelikeskustelu, jossa panelistit pitävät vain 5 min alustuksen kukin. Työryhmään toivotaan kontribuutioita niin tutkimuksesta kuin koordinoivasta tai paikalliskehityksen näkökulmasta esim. kuntatoimijoilta. Toivomme max. 150 sanan ehdotusta näkökulmasta, joista poimimme niin haastajat kuin panelistit.