6. Kaupunginosien aika – Mosaiikkimaisen muutoksen ymmärtäminen

Puheenjohtaja: tekniikan tohtori Eino Rantala, eino.rantala@ekosto.fi, puh. 0400410835

SESSIO III: Perjantai 28.4 klo 9:30-11

Jukka Hirvonen: Erilaisuusindeksi segregaation mittarina

Ari Tolvanen: Hallinnon ja asukkaiden monipuolistuvat roolitHannu Kurki: Menneen tulevaisuuden toteutumisen arviointia

Christian Sannemann: Itseohjautuvasti kehkeytyvä tulevaisuus osana kaupunkien kehitystä

Työryhmän kuvaus:
Kaupungit koostuvat kaupunginosista. Muutos tapahtuu eri alueilla eri tavoin. Miten ymmärtää kaupunkien muutosta sen osien kautta? Megatrendeinä ovat ainakin maahanmuutto, digitalisaatio ja tavoite vähentää CO2-päästöjä. Mittareina toimivat mm. vieraskielisten osuuden kasvu eri alueilla ja erilaiset sosiaaliset indikaattorit.

Kaupunginosat ovat kytketty toisiinsa sekä fyysisen läheisyyden suhteen että liikennejärjestelmien ja median kautta. Kehityksen suuntana näyttää olevan isommissa kaupungeissa raideliikenteen käyttöön perustuva verkostokaupunki, jossa solmukohdat ovat kiinnostavia esimerkiksi palvelujen tarjonnan ja asukkaiden keskinäisen vuorovaikutuksen kannalta. Millaisia solmukohtia olisi mahdollista kehittää, millä logiikalla muutos tapahtuu? Miten digitaalisointi muuttaa toimintatapoja?

Työryhmässä keskustellaan muutoksen hallinnasta. Aikajänteenä tarkastellaan muutosta v. 1985–2050, johon mm. Helsingin valmisteilla olevan yleiskaavan aikahorisontti yltää. Kuinka paljon muutosta selittävät alueiden lähtökohdat kuten asuntojen hallintarakenne ja kerrostaloasuntojen osuus? Onko alueilla omaa ”endogeenista kasvua”, jota ei voi selittää alueen lähtökohdista eikä ulkopuolisista tekijöistä vaan alueiden sisällä tapahtuvasta sosiaalisesta toiminnasta. Jotta alueiden vertailu olisi kattavaa, haetaan työryhmään malleja erityisesti Helsingin ulkopuolelta.

Muutosta tarkastellaan aikajanalla menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuus. Miten alueen toimijat keskustelevat tulevaisuudesta? Tunnistetaanko tapahtumien kulkuun vaikuttaneita tekijöitä? Tulevaisuus syntyy tavoitteellisesta toiminnasta nykyhetkessä ja tulevaisuushorisonttia analysoimalla. Millaisia tavoitteita alueilla on ja miten näitä on työstetty ja toteutettu? Erityinen kiinnostus kohdistuu kaupunginosiin, joissa syntyy uusia ideoita ja toimintatapoja sekä yhteistyön mahdollistavia alustaratkaisuja.

Ryhmän alateemat: a) alueiden kommunikaatio- ja verkostorakenne, b) kehittämiseen liittyvät uskomukset sekä c) toimijoiden roolitus muutoksessa.

 

Kohderyhmänä ovat tutkijat, virkamiehet, alueiden kehittäjät, edistykselliset kaupunginosatoimijat sekä alueellisten palvelujen, täydennys- ja korjausrakentamisen kehittäjät.

 

Ryhmän idea on työstetty Kaupunginosien Kehittäjäverkoston (KaKe) keskusteluissa:

http://kaupunginosat.net/ruohonkarjet/