6. Menneisyys rakennetun ympäristön arvottamisen välineenä

Kaupunkitutkimuksen päivät Turussa 25.-26.4.2013

Perjantai 26.4. klo 9.00-11.00

Työryhmän ja osanottajien esittely

Ranja Hautamäki:  Kartanot kaupungissa

Ville Viljanen, Ari Jokinen, Eveliina Asikainen ja Pertti Ranta: Kaupunkiluonnon historiallinen erityisyys – kaupunginlaajuinen analyysi ja visualisointi

Sanna Lillbroända-Annala: Vanhat puutaloalueet arvostuksen ja uudelleen arvottamisen kohteina

Pekka Piiparinen: Kaivoskaupungin rakennettu ympäristö

 

Ryhmän esitelmien abstraktit (PDF)

 

Historia on yksi merkittävä kaupunkialueiden arvostuksia muokkaava tekijä, jota käytetään muun muassa asuinalueiden houkuttavuuden ja arvon lisäämiseen. Historian merkityksestä arvostustekijänä kertovat muun muassa lukuisat kaupunginosien, kaupungin toimijoiden ja yksittäisten asunto-osakeyhtiöiden julkaisemat historiikit. Menneisyyden kautta kaupunkitila muuntuu ikään kuin paikasta perinnöksi.

Kaupunkitilojen ja -paikkojen historiallisuuden korostaminen on jo pitkään jatkunut suuntaus.  Esimerkiksi 1980-luvun Isossa-Britanniassa puhuttiin jo kokonaisesta perinneteollisuudesta (Heritage Industry), jossa paikkojen historiallisen arvon tietoisella romantisoinnilla pyrittiin niiden arvonnousuun muun muassa matkailun edistämisen vuoksi. Kaupunginosien tai yksittäisten rakennusten historiallisen arvon korostaminen vaikuttaa myös kohteiden taloudelliseen arvoon.  Suomessa esimerkiksi Turun taideakatemian alueen, Tampereen Vapriikin ja vielä rakentamattomien Kalasataman ja Jätkäsaaren alueiden suunnitelmissa paikkojen ennalta määritellyt identiteetit nojaavat viittauksiin ja tulkintoihin alueiden menneisyydestä.

Toivomme esitelmiä muun muassa siitä, miten kaupunkialueen tai -rakennuksen menneisyyttä käytetään halutunlaisen uuden imagon luomisessa tai vanhan vahvistamisessa. Sessiossa pohditaan muun muassa miten kaupunkialueiden ja -rakennusten menneisyys näkyy ja kuuluu kaupunkitilassa. Entä ovatko kaupunkialueiden historiaan viittaavat kertomukset ja muut ilmentymät tietoisesti vai tiedostamattomasti tuotettuja? Miksi tietyt menneisyyden tulkinnat vakiintuvat uudelleenkäyttösuunnitelmissa? Kenen tai keiden historiaa ne ilmentävät?

Toivomme uusia näkökulmia aiheeseen sekä keskustelua historian käytön vaikutuksista kaupunkitilan arvostuksiin.

Työryhmän puheenjohtajat
  • Aura Kivilaakso, Turun yliopisto/kulttuuriperinnön tutkimuksen oppiaine (ahikiv[at]utu.fi)
  • Katri Lento, Helsingin kaupunginmuseo (katri.lento[at]hel.fi)