8. Kenen kaupunkien kulttuuriperintö?

8. Kenen kaupunkien kulttuuriperintö?

Puheenjohtajat: Aura Kivilaakso, FT, Erikoissuunnittelija, Museovirasto
Tanja Vahtikari, Yliopistonlehtori (kansainvälinen historia), Tampereen yliopisto

 

TYÖRYHMÄSESSIO III / SESSION III: Perjantai / Friday 9:30-11:00

1. Hannele Kuitunen: Kun kaunottaret katosivat. Valokuva puretun kaupungin representaationa.

2. Jyrki Pöysä: Muistin amputaatioita

3. Maritta Uotila: Arvilommin talolta Eliakseen – nimiä Haminan ympyröiltä

4. Pia Hovi-Assad: Kontti huudeilla – Asuinalueet asukkaiden silmin

5. Ranja Hautamäki & Julia Donner: Urheilun vai puistotaiteen Kaisaniemi? Puiston identiteettien yhteentörmäyksiä ja yhteensovittamisen yrityksiä

 

 

Työryhmäkuvaus / Session Description:

”Kulttuuriperinnön (cultural heritage) käsite on abstrakti, joten meillä jokaisella on siitä omat tulkintamme. Lähtökohta kuitenkin on, että kulttuuriperintö on jonkin ihmisryhmän yhteistä ja keskenään jakamaa. Suomessa astui voimaan vuonna 2017 Euroopan neuvoston kulttuuriperinnön yhteiskunnallista vaikuttavuutta käsittelevä puiteyleissopimus eli niin kutsuttu Faron sopimus, jossa nostetaan näkyvästi esiin kulttuuriperintöyhteisöt (heritage community). Tässä yhteydessä kulttuuriperintöyhteisöillä tarkoitetaan ihmisryhmiä, jotka jakavat yhteisen käsityksen jostakin kulttuurin muodosta, kuten paikasta, traditiosta tai tavasta. Tällaiset ryhmät jakavat jonkun aineellisen, aineettoman tai digitaalisen kulttuuriperinnön muodon henkisen ”omistajuuden”. Kulttuuriperintöön liittyvä omistajuus on kuitenkin harvoin täysin yksiselitteistä ja ristiriidatonta, sillä kulttuuriperinnössä on usein kysymys vallasta.

Kaupungit sisältävät lukuisia kerrostumia ja alakulttuureja. Siten kaupunkien kulttuuriperintöyhteisöt ja kulttuuriperinnön ilmenemismuodotkin ovat moninaisia, dynaamisia ja osin limittäisiä. Työryhmässä pohditaan sitä, miten monimuotoisilla tavoilla kulttuuriperinnön käsite ilmenee ja voidaan ymmärtää kaupunkitilassa. Mitkä eri ryhmät kaupungissa määrittävät ja ylläpitävät kulttuuriperintöä? Kenen kulttuuriperintö nousee esiin? Minkälaisia intressi- tai arvoristiriitoja erilaiset kulttuuriperinnön tulkinnat ja käytännöt muodostavat? Mikä lopulta on kulttuuriperintöyhteisö? Millaisia piileviä, vaihtoehtoisia tai jopa unohdettuja kulttuuriperinnön ilmentymiä kaupunki pitää sisällään? Pitääkö kulttuuriperintöä aina vaalia? Voiko kulttuuriperintö olla uhka?

Kannustamme työryhmään kulttuuriperintöä käsitteleviä puheenvuoroja rohkeasti eri tieteenaloilta. Myös kulttuuriperintöön liittyvät erilaiset tutkinnat ja käytännöt eri aikoina, sekä näiden tulkintojen ja käytäntöjen muutos ja pysyvyys kuuluvat työryhmän kiinnostuksen piiriin. Esitelmät voivat käsitellä kulttuuriperintöä esimerkiksi marginaalin, vallan tai vastasuunnittelun ja -kertomusten näkökulmista.”