Katu kaupungin tekijänä

Perjantai 29.4 klo 14.00–15.30

Kauppakatuyhteisö ja Jyväskylän kävelykadun uudistus

Paula Julin, arkkitehti ja väitöskirjatutkija, Jyväskylän kaupungin asemakaavoitus / Jyväskylän yliopisto & Janne Viitamies, FT, Jyväskylän kaupungin elinkeinoyksikkö

Jyväskylän Kauppakadun kävelykatu rakennettiin 1990-luvulla, ja se on yksi Suomen vilkkaimpia kävelykatuja. Kadun rakenteet ovat tulleet teknisen käyttöikänsä päähän, ja välttämättömien korjaustöiden on määrä alkaa vuonna 2024. Kaupunki on muodostanut yhdessä Kauppakadun toimijoiden kanssa Kauppakatuyhteisön, jonka tavoitteena on laajentaa kadun uudistamisen vaikuttavuutta kaupunkikeskustan sosiaaliseen, kulttuuriseen ja taloudelliseen kestävyyteen.

Jyväskylän ydinkeskustan elinvoimaisuuden kannalta on ristiriitaista, että vilkkaan kävelykadun varrella olevissa yksityisissä kiinteistöissä on paljon tyhjää liiketilaa verrattuna muiden kaupunkien vastaaviin sijainteihin. Tämän ongelman ratkaisemiseksi Jyväskylän kaupunki tulkitsee korjaussuunnittelussa kadun toiminnalliseksi ja merkityksiltään kerrostuneeksi paikaksi, ei niinkään liikenneväyläksi.

Kauppakatuyhteisö on Panu Lehtovuoren tutkimusryhmän kiteytys Jyväskylän kaupungin ja Kauppakadun toimijoiden välisestä dialogista, joka tähtää Kauppakadun uudistavan peruskorjauksen toiminnallisten tavoitteiden määrittelemiseen (Koskinen, Lehtovuori & Sulonen 2021). Kauppakatuyhteisön perustamiseksi järjestetyssä charrettessa lokakuussa 2021 mukana oli kiinteistönomistajia, yrittäjiä ja taidemuseo. Yhteisöön aiotaan kutsua myös asukasyhdistys ja taloyhtiöitä. Panostamalla vuorovaikutukseen enemmän kuin katusuunnittelussa on välttämätöntä kaupunki arvioi hyötyvänsä välillisesti: tavoitteena on käyttää kaupungin merkittävää investointia vipuvartena kadunvarren yksityisten kiinteistöinvestointien käynnistämiseksi.

Kauppakatuyhteisön käytännön organisoinnin ohessa toteutamme tutkimuksellisen metaprojektin, jonka ensimmäisessä vaiheessa dokumentoimme Kauppakatuyhteisön toimintaa ja Kauppakadusta käytävää julkista keskustelua. Aineiston analyysin pohjalta julkaistavassa artikkelissa aiomme tarkastella Jyväskylän kävelykadun uudistusta esimerkkinä vaikuttavuudella johtamisesta.

Vaikuttavuudella johtaminen tarkoittaa Kirsi Hyytisen mukaan kokonaiskestävyyttä. Sillä pyritään saamaan aikaan laajempia yhteiskunnallisia hyötyjä kuin lyhytaikaiset kustannushyödyt. Tutkimussuunnitelmassamme tulkitsemme Jyväskylän Kauppakadun uudistuksen mahdollisuudeksi edistää kaupungin kokonaiskestävyyttä. Myös tutkimuksemme palvelee samaa päämäärää tarkastelemalla vaikuttavuudella johtamisen käytäntöjä, vaikeuksia ja tuloksia.

Gatan som byggsten för staden

Jarre Parkatti, Aalto-universitetet

Gatan är en hörnsten för staden och en lämplig utgångspunkt för att förstå den. Medan den ur före­liggande arkitektoniska perspektiv inte bara är intressant som urtypen av det urbana, utan också som byggkloss för staden vid sidan av element som kvarteret, torget och par­ken, antar gatan ur sociologisk synpunkt snarast ett metonymiskt för­hållande till staden. Den prototypis­ka gatan bildas, liksom i den traditionella europeiska staden, som ett stads­rum av­gränsat av husmurar med verksamheter i gatuplanet som stöder stadslivet mellan husen. Stads­rummet präglas normalt av små husenheter och detaljerade fasader. Fastän fokus här ligger specifikt på gatan, är det idealtypiska urbanitets­tänkandet beträffande gaturummet generellt betydelse­fullt eftersom det be­stämmer rand­villkor som garanterar att de otaliga möjliga variationer på gatutemat som stads­planering med urbana föresatser til­låter verkligen uppfyller urbanitets­kriteriet i traditionell mening. Målsättningen har ofta negligerats i nyare finsk stadsplanering, med inåtvända bygg­nader och kvarter samt livlösa gaturum som följd. För att säkerställa en varierande gatu­design inom givna ramar kan man särskilja olika typer av stads­rumsbildande gator, där särskilt gatu­bredden – vid sidan av trafikmängd, trafikformer, vägghöjd etc. – är be­tydelsefull, såväl abso­lut (p.g.a. sinnenas räck­vidd) som i relation till aktiviteterna. Karakte­ri­seringen av den proto­typiska gatan hjälper en också att nedbryta den kontrollerat då man be­greppsligt rör sig mot småstads­gatan, förstads­gatan eller bystråket. Då stadskänslan kräver ett inskränkt gaturum politiseras frågan om rummets an­vändning. Därför bör befintlig synteti­serande ”social” urban design-kun­skap prioriteras i den rådande stadsplanerings­praktik som tenderar fokusera på det estetiska inom ramen för teknisk-ekono­misk-juridiska villkor. Exem­pel anförs från gatuplane­ringen i Helsingfors nya innerstad.

Katu ekosysteeminä: esimerkkinä Helsingin Hämeentie

Mervi Ilmonen, VTL, tutkija

Tarkastelen tässä esityksessä kaupungin katua sosiokulttuurisesta näkökulmasta esimerkkinä erityisesti vasta joukkoliikennekaduksi uusittu Helsingin Hämeentie.

Fyysisen kaupungin merkittäviä tekijöitä ovat sen julkiset tilat: aukiot ja kadut. Aukiot ymmärretään usein kanssakäymisen tiloiksi ja suunnitellaan sellaisiksi, kun taas katusuunnittelu on jälkimoderneissa yhteiskunnissa enimmäkseen alisteista liikenteen tarpeille. Liikennesuunnittelussa katu ymmärretään lähinnä kulkuväyläksi, joka mahdollistaa ajoneuvoliikenteen tehokkaan etenemisen ja siirtymisen paikasta toiseen.

Katu on kuitenkin paitsi liikenneväylä myös monimuotoista julkista tilaa, jolla on tärkeä sosiaalinen rooli. Kadulla vietetään aikaa ja siellä tapahtuu vuorovaikutusta ja kohtaamisia.  Se myös määrittelee kaupunkia kokemuksellisesti ja esteettisesti: hyvät kadut tekevät kaupungin. Parhaimmillaan katu luo elävää kaupunkitilaa, jossa erilaisista sosioekonomisista luokista ja eri ikäryhmistä tulevat ihmiset kohtaavat.

Viihtyisä, urbaani katu on kuitenkin uhanalainen monesta syystä.

Kaupunkikeskustojen perinteiset kadut ovat monin paikoin menettäneet vetovoimaansa ja elävyyttään. Niitä uhkaavat esimerkiksi lisääntynyt autoliikenne, katutekniikka, lisääntynyt verkkokauppa, kaupan keskittyminen ja kauppakeskukset. Kadun ilmeeseen vaikuttavat monet tekijät kuten viranomaisten sääntely, verot ja kaavoitus. Sen käyttäjiin ja asiakasvirtaan vaikuttavat infrastruktuuri, kuten joukkoliikenneyhteydet sekä kävely- ja pyöräilymahdollisuudet. Onko urbaanin, vetovoimaisen kadun tavoittaminen mahdollista ristiriitaisten vaatimusten ja toimijoiden seassa?

Katujen elinvoimaisuutta tutkineet Sharon Zukin et al. ovat kansainvälisessä lähinnä ostokatuihin kohdistuneessa vertailussaan käyttäneet kadun ekosysteemin käsitettä, joka kuvaa kadun ulkoisten ja sisäisten tekijöiden luomaa vaihtelevaa tasapainotilaa. Kadun kolme tärkeintä sisäistä toimijaa ovat yrittäjät, kiinteistöjen omistajat ja kuluttajat. Neljä tärkeintä ulkoista tekijää ovat toimitusketjut, ympäröivän asuinalueen demografia, lait ja säädökset (etenkin kaupungin paikalliset ohjauskeinot) ja median välittämä kuva alueesta. Nämä toimijat ja tekijät sekä arjen monikulttuurisuus ja aineeton perintö  luovat kadun sisäisen ekosysteemin. Pohdin näiden katuja koskevan tutkimuksen käsitteiden avulla kadun sosiaalista rakentumista.

Innovatiivinen paikoitus ja hulevesien hallinta kestävässä ja älykkäässä kaupungissa

Johannes Jutila, Arkkitehti, projektitutkija, Arkkitehtuurin yksikkö, Oulun yliopisto & Tarja Outila, Professori, Arkkitehtuurin yksikkö, Oulun yliopisto

Kaupunkien pysäköintiongelmien tiedetään lisäävän liikenneruuhkia, kuljettajien turhautumista ja kasvattavan polttoainekulutusta. Lisäksi menetetty aika pysäköinnin kanssa johtaa taloudellisiin menetyksiin. Samalla ihmisten liikkumistapojen ja tottumusten muutokset vaikuttava kaupunkirakenteen toimivuuteen. Autopaikoituksen tuleva järjestäminen vaikuttaa tiivistyvien kaupunkien kehittämiseen sekä asumisen kustannuksiin. Ja suuremmassa mittakaavassa ilmastonmuutos on merkittävin kaupunkirakenteen kehittämiseen vaikuttava tekijä, joka tulee huomioida tulevaisuudessa entistä tarkemmin.

Tämä paperi esittelee Oulun yliopiston johtaman IPaWan ”Innovatiivinen kaupunkisuunnittelu ja hulevesien hallinta kestävässä ja älykkäässä kaupungissa” -tutkimushankkeen tavoitteet ja tehtävät. Hankkeessa selvitetään autopaikoituksen, joustavan kaavoituksen ja hulevesien hallinnan vuorovaikutusmekanismi Oulun kaupungissa kolmessa tutkimuskohteessa. Hankkeessa selvitetään yhdyskuntasuunnittelun eli kaavoituksen keinoin ilmastonmuutoksen sopeutumisen keinoja. Hulevesien hallinta ja paikoituksen määrä/laatu määritellään kaavoituksessa, joten hanke tarkastelee syy-yhteyttä kokonaisvaltaisesti. Hankkeen tavoitteena on arvioida taajamatulvien, autopaikoituksen sekä kaavoituksen laadulliset ja toiminnalliset vaikutukset toisiinsa sekä tuottaa digitaalinen ratkaisu asiakokonaisuuden hallintaan.

Kokonaisuuden hallinnan lähtökohdaksi otetaan maankäyttö- ja rakennuslain säädökset kaavoitusmonopolista ja laadittavista kaavoista, erityisesti asemakaavoista. Kaupungilla on vastuu hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueella. Asemakaavassa määrätään myös kiinteistökohtaisista velvoitepaikoista. Kiinteistökohtaiset autopaikat ja rakenteellinen pysäköinti vähentävät hulevesien luonnollista imeytymistä kaupunkirakenteessa. Kaupunki päättää autopaikkanormeista ja sillä on ensisijainen toteuttamisvastuu yleisistä paikoitusalueista. Kaupungin toimivalta tehdä velvoittavia päätöksiä ja edistää muutoksia, on keskeinen lähtökohta esitetylle kokonaisvaltaiselle ratkaisulle ja siitä syntyvälle liiketoiminnalle.