9. Kestävää kaupunkikehitystä jäljittämässä

Pekka Kettunen, erikoistutkija VTT, Åbo Akademi

Jarkko Rasikangas, yliopistonlehtori VTT, Turun yliopisto

 

TYÖRYHMÄSESSIO I / SESSION I: Torstai / Thursday 13:30-15:00

  1. Paula Saikkonen: Ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kaupunkikehityksessä  – miten ne voisivat olla yhtä kestävyyttä?

2. Iina Sankala & Kati-Jasmin Kosonen: Kaupunkiraitiotie kestävän kasvun selkärankana

3. Jutta Juvenius: Kohtuuhintaisen asumisen määritelmät, käytännöt ja politiikka

 

TYÖRYHMÄSESSIO II / SESSION II: Torstai / Thursday 15:30-17:00

  1. Timo Kauppinen: Segregaatiokehitys Helsingin, Turun ja Tampereen seuduilla

2. Pekka Kettunen & Hanna Heino: Kestävän kaupunkikehityksen mekanismit

3. Kari Silfverberg: Kaupunkien kestävän kehityksen strategiat

 

 

Työryhmäkuvaus / Session Description:

”Kestävästä kehityksestä on kirjoitettu useamman vuosikymmenen ajan. Kaupungit ja erityisesti kaupunkilaiset on nähty keskiössä kestävän kehityksen toimintaohjelmissa (esim. Paikallisagenda 21). Jo tätä aikaisemmin havaittiin kaupungistumisen tai nopeasti kasvavien kaupunkien tuovan ongelmia, joihin  aktiivisesti etsittiin ratkaisuja (esim. YK:n Habitat I -kokous).

Vuosikymmenten kuluessa kasvavien kaupunkien ongelmia on kyetty lieventämään ja kaupunkeja kehittämään terveellisemmiksi ja turvallisemmiksi elinympäristöiksi. Vaikka merkittäviäkin virstanpylväitä on saavutettu esimerkiksi ilman- ja vesistöjen suojelun saralla, on matkaa vielä siihen, että kaupungit olisivat kestävän kehityksen uralla. Näin ainakin jos kestävä kehitys ymmärretään alueellisesti ja paikallisesti jatkuvasti ohjatuksi yhteiskunnalliseksi muutokseksi, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet, kuten ympäristöministeriö (2017a) kestävän kehityksen määrittelee.

Kaupungit näyttävät tukevan talouden kasvua ja niiden merkityksen talouskasvulle ennakoidaan kasvavan tulevaisuudessa entisestään. Kestävään kehitykseen luetaan taloudellisen kestävyyden lisäksi myös ekologinen ja sosiaalinen (ml. kulttuurinen) kestävyys, joissa  kaupungit ovat menestyneen selvästi heikommin. Kaupunkien rooli on tunnistettu keskeiseksi myös ilmastonmuutoksen torjunnassa ja muutokseen sopeutumisessa. Tämä kuitenkin edellyttää kestävyyden kaikkien osien huomioimista kaupunkipolitiikassa. Ympäristöministeriö on käynnistänyt kansallisen kestävän kaupunkikehityksen ohjelman, jossa painopisteeksi mainitaan vähähiiliset kaupungit, älykkäät kaupungit, sosiaalisesti kestävät kaupungit ja terveelliset kaupungit (ks. Ympäristöministeriö 2017b).

Työryhmään toivotaan esityksiä kestävästä kaupunkikehityksestä, sen tutkimisesta ja indikaattoreista. Esitykset voivat käsitellä esimerkiksi em. kestävän kaupunkikehityksen painopisteitä, niiden tutkimusta, hallinnonrajat ylittävien kestävän kehityksen ohjelmien tutkimusta ja arviointia Suomessa tai muualla. Esitykset voivat olla jo valmistuneista tutkimuksista tai myös tutkimussuunnitelmista, joissa huomioidaan kestävän kaupunkikehityksen painopisteitä tai kestävän kehityksen osa-alueita sekä näiden yhteen kietoutumista. Tutkimukset, jotka käsittelevät kestävän kehityksen tai kestävän kaupunkikehityksen ohjelmien toimeenpanoa kaupungeissa ovat lämpimästi tervetulleita.

Mahdollisia kysymyksiä voivat olla seuraavat: Mikä edistää tai estää kestävän kehityksen ohjelmien toimeenpanoa kaupungeissa? Miten ohjelmia seurataan? Ovatko indikaattorit riittäviä ja luotettavia? Minkälaisia esteitä kestävän kaupunkikehityksen tiellä on? Minkälaisia keinoja esteiden ylittämiseen on? Miten kaupungit voivat toimia kestävän kehityksen suunnannäyttäjinä? Minkälaista päätöksentekoa tarvitaan kestävän kaupunkikehityksen turvaamiseksi?