11. Vaihtoehtoiset elämät – Kaupunginosat toiminnan alustoina

Puheenjohtajat: Eino Rantala, tekniikan tohtori

Matti Lipponen, FM

 

TYÖRYHMÄSESSIO I / SESSION I: Torstai / Thursday 13:30-15:00

1. Hannu Kurki: Helsinki oppimisympäristönä ja kaupunginosat oppimisen alustoina

2. Larri Helminen: Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -malli

3. Olli Berg ja Petteri Niskanen: Humans of Myyr York – katukuvauksen keinoin toteutettu läpileikkaus elämään 70-luvun lähiössä

 

TYÖRYHMÄSESSIO II / SESSION II: Torstai / Thursday 15:30-17:00

1. Henna Luoma-Halkola: Iäkkäiden asukkaiden arkipäivän liikkuminen lähiössä

2. Erik Stenroos (Kommenttipuheenvuoro 10 min: Stadin erilaiset kasvot)

3. Pauli Saloranta: Risteävien kertomusten kaupunginosat

 

 

Työryhmäkuvaus / Session Description:

”Vaihtoehtoiset elämät – Kaupunginosat toiminnan alustoina

Työryhmässä käsitellään kaupunginosia asukkaiden ja yritysten toiminnan alustoina. Helsingin kaupunkistrategian visiona on, että Helsinkiä kehitetään alustana kokeiluille ja uutta luovalle elinkeinotoiminnalle. Strategiassa todetaan myös, että kaupunkien asukkaiden todellisuuden eriytyminen on maailmalla yksi suurimmista kaupunkien haasteista ja että kaupunginosien eriytyminen tulotason ja hyvinvoinnin osalta otetaan Helsingissä vakavasti.

Vaikuttaako asuinpaikan valinta myös elämän kulkuun samalla tavalla kuin puolison tai opiskelupaikan valinta? Työryhmässä keskustellaan asuinpaikan vaikutuksesta toiminnan ja toimijuuden mahdollisuuksiin. Poikkeavatko asuinalueet paitsi mahdollisuuksien mukaan myös alueilla vallitsevien arvojen ja ihanteiden osalta? Mikä on alueen omien medioiden vaikutus mahdollisuuksien ja arvostusten muotoutumisessa. Mitkä asiat asuinalueilla toimivat toiminnan alustoina ja edistävät paikallisen toimijuuden kehittymistä? Mitä tulee Helsingin lähiöprojektin (1996-2017) tilalle?

Helsingin osallisuusajattelu on perustunut vuorovaikutussuhteeseen kaupunki – asukas/yksilö (subjekti – objekti). Kulttuuritoimen ns. Helsingin malli nostaa perinteisen osallisuusmallin rinnalle kolmikantamallin kaupunki – kulttuuriorganisaatio – asukas/asukasorganisaatio. Helsingin uuden kulttuurimallin varsinaisena tavoitteena on ollut kaventaa alueellisia eroja kulttuuritilaisuuksiin osallistumisessa suuntaamalla avustusrahoja ja lisäämällä alueellista kulttuuritarjontaa niillä alueilla, joissa mittausten mukaan se on vähäisintä. Kolmikanta muuttaa subjekti-objekti -vuorovaikutussuhteen sosiaaliseksi vaihdannaksi, jonka on havaittu olevan tasavertaisempaa ja myös ”sitkeämpää” verrattuna perinteiseen toimintatapaan.

Työryhmään haetaan esityksiä asuinalueiden muutokseen ja yksilöiden toimintaan vaikuttavista paikallisesta sosiaalisesta organisoitumisesta sekä asuinalueiden kehittämiseen liittyvistä uskomuksista.”