15. Toimivat, viihtyisät ja turvalliset asuinalueet

Työryhmän puheenjohtajat:

  • Katja Vilkama, FT, tutkimuspäällikkö, Helsinkin kaupunki, kaupunkitutkimus- ja tilastot
  • Timo Cantell, PhD, kaupunkitietopäällikkö, Helsingin kaupunki, kaupunkitutkimus ja –tilastot,
  • Tarja Mäkeläinen, vanhempi tutkija, VTT,
  • Rami Ratvio, yliopiston lehtori, Helsingin yliopisto, Geotieteiden ja maantieteen laitos
  • Olli Poutanen, tutkija, Aalto-yliopisto

 

SESSIO I / SESSION I : Torstai / Thursday 14:00-15:30

Asuinalueilla viihtymisen ja turvallisuuden asukasnäkökulma

Puheenjohtajina Timo Cantell ja Katja Vilkama

  1.  Vesa Keskinen ja Eija Pyyhtiä: Koetun turvallisuuden taustalla olevia tekijöitä – Havaintoja Helsingin turvallisuustutkimuksista
  2. Jenni Väliniemi-Laurson ja Oskar Rönnberg: Kaupunkiuudistuksen lähtökohtia – kokemukset koetusta turvallisuudesta Myllypuron kartalla
  3. Eerika Finell & Paula Paajanen:  Pienten lasten äitien arkiset kohtaamiset monikulttuurisilla asuinalueilla Helsingissä
  4. Jelena Salmi: Rakennettu ympäristö, sosiaaliset suhteet ja koettu kansalaisuus uudelleenasutusalueella Ahmedabadissa, Intiassa

 

SESSIO III / SESSION III : Perjantai / Friday 09:30-11:00

Turvallisten ja viihtyisien asuinalueiden suunnittelu ja suunnittelun uudet menetelmät

Puheenjohtajina Tarja Mäkeläinen, Rami Ratvio ja Olli Poutanen

  1. Kaisu Sahamies ja Kati-Jasmin Kosonen: Miten suunnitella hyvinvointia edistävää rakennettua ympäristöä?
  2. Olli Poutanen, Marketta Kyttä ja Aija Staffans: Virtuaalisen turvallisuuskävelymenetelmän esittely
  3. Heli Nikunen: Arjen varjot ja elvyttävä valo
  4. Laura Forsman & Terhi Pohjanheimo: Moniaististen kokemusten tutkimus apuvälineenä viihtyisän kaupungin kehityksessä

 

 

TYÖRYHMÄKUVAUS:

Pohjoismaiset ja suomalaiset kaupungit sijoittuvat hyvin kansainvälisissä vertailuissa puhuttaessa kaupunkien toimivuudesta, onnellisuudesta, vetovoimaisuudesta ja kaupunkilaisten luottamuksesta. Kaupungit ovat myös itse pyrkineet omassa toiminnassaan edesauttamaan hyvän arjen edellytyksiä.

Miltä toimiva arki ja asuinviihtyisyys näyttävät asukkaiden näkökulmasta? Asukkaiden kokemus alueestaan rakentuu monista tekijöistä, kuten rakennetusta ympäristöstä, sosiaalisesta kanssakäymisestä, viherympäristöstä ja palveluiden saatavuudesta. Yksi olennainen tekijä on myös asuinalueen turvallisuus, joka vaikuttaa myös tapaan, jolla ihmiset käyttävät elinympäristöään ja orientoituvat siihen. Asukkaiden huolet alueen fyysisen kunnon heikentymisestä, sosiaalisten häiriöiden kasvusta ja alueen levottomuudesta ja turvattomuudesta voivat lisäävät poismuuttohalukkuutta ja edistää segregaation käynnistymistä. Turvattomuudella voidaan tarkoittaa mitattavissa olevaa turvallisuuden tasoa (esimerkiksi onnettomuuksien tai rikosten määrää) tai ihmisten kokemuksia turvallisuudesta.

Koetun turvallisuuden vaikutuskeinoihin perehtyneellä lähiympäristön suunnittelulla voidaan parantaa arjen ympäristöjämme. Suunnittelun ja ohjauksen keinoin voidaan vahvistaa ihmisten kokemaa yleistä turvallisuuden tunnetta, mahdollistaa sosiaalista elämää ja yhteistoimintaa naapurustossa ja samalla ennaltaehkäistä vahingontekoja ja häiriökäyttäytymistä.

Minkälainen on laadukas lähiympäristö erityisesti koetun turvallisuuden näkökulmasta? Miten luodaan turvallinen, viihtyisä, kohtaamisia mahdollistava kaupunki? Voidaanko suunnittelua ohjeistaa paremmin? Entä miten osallistaminen ja vaihtoehtoisten suunnitelmien tarkastelu toteutetaan hyödyntäen  mm. virtuaaliympäristöjä? Mitkä seikat puolestaan estävät – tai mahdollistavat – hyvän arjen toteutumisen asuinalueilla? Mikä merkitys on naapuruston yhteisöllisyydellä, naapurisuhteilla arjen toimivuudelle, entä miten asuinalueiden rakennettu ympäristö vaikuttaa? Mitä pitäisi muuttaa, että kaupungeissa toteutuisi hyvät turvallisuudentunteeseen vaikuttavat elementit (jotka usein suunnitelmissa on, mutta toteutuksessa ovat kadonneet)? Onko olemassa uusia keinoja ja menetelmiä, joilla koettua turvallisuuta voidaan tarkemmin ohjata suunnitteluhierarkian eri tasoilla?

Toivomme työryhmään esityksiä, jotka käsittelevät asuinalueiden arkea eri näkökulmista, esimerkiksi koettua turvallisuutta, asuinalueiden viihtyisyyttä, naapureiden välisiä kohtaamisia sekä muita arjen toimivuuteen liittyviä tekijöitä asukasnäkökulmasta.