15. Toimivat, viihtyisät ja turvalliset asuinalueet

 

Pohjoismaiset ja suomalaiset kaupungit sijoittuvat hyvin kansainvälisissä vertailuissa puhuttaessa kaupunkien toimivuudesta, onnellisuudesta, vetovoimaisuudesta ja kaupunkilaisten luottamuksesta. Kaupungit ovat myös itse pyrkineet omassa toiminnassaan edesauttamaan hyvän arjen edellytyksiä.

Miltä toimiva arki ja asuinviihtyisyys näyttävät asukkaiden näkökulmasta? Asukkaiden kokemus alueestaan rakentuu monista tekijöistä, kuten rakennetusta ympäristöstä, sosiaalisesta kanssakäymisestä, viherympäristöstä ja palveluiden saatavuudesta. Yksi olennainen tekijä on myös asuinalueen turvallisuus, joka vaikuttaa myös tapaan, jolla ihmiset käyttävät elinympäristöään ja orientoituvat siihen. Asukkaiden huolet alueen fyysisen kunnon heikentymisestä, sosiaalisten häiriöiden kasvusta ja alueen levottomuudesta ja turvattomuudesta voivat lisäävät poismuuttohalukkuutta ja edistää segregaation käynnistymistä. Turvattomuudella voidaan tarkoittaa mitattavissa olevaa turvallisuuden tasoa (esimerkiksi onnettomuuksien tai rikosten määrää) tai ihmisten kokemuksia turvallisuudesta.

Koetun turvallisuuden vaikutuskeinoihin perehtyneellä lähiympäristön suunnittelulla voidaan parantaa arjen ympäristöjämme. Suunnittelun ja ohjauksen keinoin voidaan vahvistaa ihmisten kokemaa yleistä turvallisuuden tunnetta, mahdollistaa sosiaalista elämää ja yhteistoimintaa naapurustossa ja samalla ennaltaehkäistä vahingontekoja ja häiriökäyttäytymistä.

Minkälainen on laadukas lähiympäristö erityisesti koetun turvallisuuden näkökulmasta? Miten luodaan turvallinen, viihtyisä, kohtaamisia mahdollistava kaupunki? Voidaanko suunnittelua ohjeistaa paremmin? Entä miten osallistaminen ja vaihtoehtoisten suunnitelmien tarkastelu toteutetaan hyödyntäen  mm. virtuaaliympäristöjä? Mitkä seikat puolestaan estävät – tai mahdollistavat – hyvän arjen toteutumisen asuinalueilla? Mikä merkitys on naapuruston yhteisöllisyydellä, naapurisuhteilla arjen toimivuudelle, entä miten asuinalueiden rakennettu ympäristö vaikuttaa? Mitä pitäisi muuttaa, että kaupungeissa toteutuisi hyvät turvallisuudentunteeseen vaikuttavat elementit (jotka usein suunnitelmissa on, mutta toteutuksessa ovat kadonneet)? Onko olemassa uusia keinoja ja menetelmiä, joilla koettua turvallisuuta voidaan tarkemmin ohjata suunnitteluhierarkian eri tasoilla?

Toivomme työryhmään esityksiä, jotka käsittelevät asuinalueiden arkea eri näkökulmista, esimerkiksi koettua turvallisuutta, asuinalueiden viihtyisyyttä, naapureiden välisiä kohtaamisia sekä muita arjen toimivuuteen liittyviä tekijöitä asukasnäkökulmasta.

 

Työryhmän puheenjohtajat:

  • Katja Vilkama, FT, tutkimuspäällikkö, Helsinkin kaupunki, kaupunkitutkimus- ja tilastot
  • Timo Cantell, PhD, kaupunkitietopäällikkö, Helsingin kaupunki, kaupunkitutkimus ja –tilastot,
  • Tarja Mäkeläinen, vanhempi tutkija, VTT,
  • Rami Ratvio, yliopiston lehtori, Helsingin yliopisto, Geotieteiden ja maantieteen laitos
  • Olli Poutanen, tutkija, Aalto-yliopisto

Abstraktiehdotukset voi lähettää osoitteisiin: katja.vilkama@hel.fi ja timo.cantell@hel.fi