3. Muuttuva kaupunki, muuttuva lapsuus

Työryhmän puheenjohtajat:

  • Silja Laine, tutkijatohtori, Aalto-yliopisto
  • Ranja Hautamäki, professori (associate), Aalto-yliopisto
  • Johanna Lilius, tutkijatohtori, Aalto-yliopisto

 

SESSIO II / SESSION II : TORSTAI / THURSDAY 16:00-17:30
  • Marketta Kyttä: Lapset kaupungissa – kaupunkiympäristön tarjoumien ja käyttäytymiskehysten kartoitusta Helsingissä ja Tokiossa
  • Laura Euro: Yhdessä tekemisen menetelmät – peruskouluympäristössä toteutettu Skidiakatemiapalvelumuotoilukerho osallisuuden näkökulmasta
  • Riikka Puhakka, Marja Roslund, Outi Tahvonen ja Aki SinkkonenPäiväkodin viherpihan vaikutus lasten terveyteen ja hyvinvointiin
  • Mari Ariluoma, Anni Järvitalo: Oppimisympäristöjen ulkotilat hyvinvoinnin ja oppimisen tukena

 

TYÖRYHMÄKUVAUS:

Työryhmässä tarkastellaan lasten leikkejä, paikkoja, kokemuksia ja toimijuutta sekä lapsille tarkoitettujen tilojen, kuten leikkipaikkojen, koulujen ja päiväkotipihojen suunnittelua kaupungissa. Elämäntapojen, kaupunkirakenteen ja ympäristön muutokset ovat vaikuttaneet lasten mahdollisuuksiin leikkiä ja liikkua kaupungissa. Millaisia nämä muutokset ovat olleet ja millä tavoin lasten paikkaa kaupungissa on eri aikoina määritelty ja rajattu?

Olemme kiinnostuneita lasten arjen maiseman muutoksista, muuttuvista leikeistä ja leikin paikoista. Miten hyvinvointivaltion rakentaminen on huomioinut lasten maiseman ja millaisina esimerkiksi näyttäytyvät lasten turvallisuuteen ja turvattomuuteen liittyvät kysymykset? Entä viimeaikaiset muutokset, kuten digitaaliset pelit ja kaupalliset sisäpuistot? Onko lapsuus siirtymässä sisätiloihin ja miten tämä muuttaa julkista kaupunkitilaa? Millä tavoin ilmastonmuutos ja sen vaikutus vuodenaikoihin näkyvät lasten arjessa ja leikeissä?

Olemme kiinnostuneita myös lasten asemasta kaupunkisuunnittelussa ja lapsia osallistavista suunnittelumenetelmistä. Miten kaupunkisuunnittelussa voidaan tukea lasten osallisuutta ja mahdollisuutta muokata omaa ympäristöään? Minkälaisia eettisiä kysymyksiä lapsia osallistava suunnittelu nostaa esiin? Ovatko leikkipaikat vain turvallisuusnormit täyttäviä standardiympäristöjä vai voivatko ne olla myös elämyksellisiä taideluomia? Vai jotain muuta?