Palvelut ja kauppa osana toimijalähtöistä kaupunkimuutosta
Puheenjohtajat:
Pasi Mäenpää,
Kaupunkisosiologian dosentti, yliopistotutkija,
Helsingin Yliopisto
Annuska Rantanen,
Arkkitehti, tutkija
Tampereen teknillinen yliopisto
Käynnissä olevissa kaupunkien uudistumisprosesseissa digitalisaatiolla ja siitä seuraavalla sosiaalisten verkostojen uudelleenorganisoitumisella on keskeinen rooli. Käyttäjälähtöinen (user-driven, ei user-oriented) kaupunkimuutos on tuonut totutuista käytännöistä poikkeavia tapoja hankkia ja tuottaa palveluja. Eikä yksinomaan palveluja, vaan toimijalähtöisyys tulee nähdä osana kokonaisvaltaisempaa tuotannon ja kulutuksen, liikkumisen, työnteon ja asumisen tilallisten käytäntöjen uudelleenjärjestymistä.
Digitaalinen käänne korostaa sosiaalista vuorovaikutusta, toimijoiden verkostoitumista ja dynaamisia prosesseja, jotka mahdollistavat nopean reagoimisen ja joustavan mukautumisen ympäristön muutoksiin. Kaupan toimialalle digitaalisuus on jo tuonut uusia jakelun käytäntöjä, kohdennettuja palveluja ja markkinoinnin ”sosiaalista käännettä”. Samaan aikaan digitaaliset käyttöliittymät ovat mahdollistaneet kaupunkilaisten omaehtoisia ja itseorganisoituvia, sosiaalisiin verkostoihin tukeutuvia, jakamiseen, yhteiskehittämiseen ja joukkoistamiseen perustuvia palvelumuotoja, joista puhutaan jakamis-, alusta-, vertais- tai kansalaistaloutena.
Sosiaalinen ja taloudellinen lisäarvo syntyy tuottaja-kuluttaja-roolien murtumakohdissa. Vakiintuneet tilat ja tilan tuotannon käytännöt eivät kuitenkaan toistaiseksi tue toiminnallisten jakolinjojen murtumisia. Kysymykseen, mitkä ovat toimijaverkostojen todelliset mahdollisuudet vaikuttaa lähipalvelujen tarjontaan, liikkumiskäytäntöihin ja asumisen malleihin on yhdistettävä kysymys, millaisia institutionaalisia esteitä niille on ja kuinka esteitä voi purkaa. Miten muokata kaupunkia toimimaan digitalisoitujen ja kansalaislähtöisten palvelujen alustana?
Toivomme sessioon esityksiä, joissa tarkastellaan kansalaislähtöisen tai osallistuvan kulutuksen (collaborative consumption) roolia palveluiden ja kaupan uudelleenjärjestämisessä kaupunkiseuduilla. Esitykset voivat olla teoreettisesti painottuneita tai esitellä esimerkkejä uusista palveluista. Aihetta voidaan valottaa yhtä lailla kaupunkitilallisena kuin suunnitteluteorian ja -käytäntöjenkin ongelmana esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla:
- Millaisia kollaboratiivisia palveluja on kaupunkeihin syntynyt ja mikä on niiden suhde tilaan? Millaisia tilallisia preferenssejä niillä on?
- Mitä ne edellyttävät kaupungin muilta toimijoilta, kaupunkitilalta ja -suunnittelulta? Millaisia palvelujen ja arjen rutiinien kytköksiä ja ekosysteemejä muodostuu?
- Millaisia uusia palveluja ja hybridejä syntyy ns. perinteisten palvelutarjonnan muotojen ja alhaalta-ylös -toimijaverkostojen yhteen törmäyttämisestä?
- Miten nykyiset kaupalliset palvelut voisivat uusiutua neljännen sektorin toimijoiden avulla? (esim. kuljetuspalvelut)
- Miten kaupunkisuunnittelussa ja kiinteistökehittämisessä voidaan paremmin huomioida käyttäjälähtöiset palvelut?