Ilmiöt kaupunginosien muutoksen tulkkeina

Työryhmän tarkastelualueena on kaupunginosien muutos ilmiöiden kautta tarkasteltuna. Tarkastelujakso on rajattu alkamaan suuresta lamasta, jolloin voimakkaasti kasvanut työttömyys alkoi eriyttää kaupunginosien kehitystä. Lähiöiden vanhenemisen myötä niihin muuttanut väestö myös vanheni, jolloin esteettömyysnäkökulmat nousivat huomion kohteeksi. Kiinnostavia tarkastelukohteita ovat myös laman aikana valmistuneet lähiöt niiden poikkeavasta asuntorakenteesta johtuen. Kunnat edistivät Ara-vuokratalojen rakentamista 1990-luvun laman aikana, kun muu rakentaminen ei lähtenyt liikkeelle. Vanhojen kerrostalojen peruskorjaamisen edistäminen on ollut lähiökehittämisessä keskeistä. Myös ostoskeskusten taantuminen on koettu tärkeäksi ongelmaksi. Uusien asuinalueiden suunnittelussa ja vanhojen alueiden uudistamisen tarkastelun kohteina voivat olla myös päivittäispalvelujen tarjontaan liittyvien tilojen suunnittelukäytännöt.

Laman kehittyessä kaupungit supistivat palvelujaan. Lama ja sen aiheuttama työttömyys synnytti myös uutta asukkaiden organisoitumista kuten työttömien yhdistyksiä ja asukastalojen perustamista. Internetin leviäminen toi kaupunginosiin uuden edullisen kommunikaatiovälineen.

Lähiöitä on eriyttänyt myös muuttoliike. Maahanmuutto on kasvattanut vieraskielisten osuutta. Paikoin vieraskielisten osuuden kasvu on ollut varsin nopeaa. Eriytyminen on nostanut myös koetun rikosturvallisuuden keskusteluun. Uutena ilmiönä on joissakin lähiöissä tapahtuva disorganisoituminen. Vanhat rakenteet esimerkiksi asukasyhdistykset purkautuvat.

Suuren laman negatiivisia vaikutuksia lieventämään lähiöissä perustettiin Lähiöohjelma, joka käynnistyi Kuntaliitto ja Ara vetoisesti vuonna 1996. Tämä jälkeen ohjelmaa ohjasivat ministeriöt vuodesta 2000 alkaen.

Ilmiöpohjainen tarkastelu tuo julkisen sektorin suunnittelukoneiston rinnalle kaupunginosien asukkaiden omaehtoisen toiminnan ja organisoitumisen. Uusien toimintatapoja tuottavien henkilöiden määrä on pieni suhteessa asuinalueen väkilukuun, mutta toiminnan vaikutukset ovat merkittäviä varsinkin, jos toiminta on pitkäkestoista. Sirkku Wallin on nostanut esille kompleksisuuden asuinalueiden muutoksen tulkinnassa. Wallin tarkastelee kompleksisuutta sekä julkisen sektorin suunnittelujärjestelmissä ja alueen toimijoiden ”itseorganisoitumisessa”.

Karttapohjaiset paikkatietotarkastelut ovat lisänneet ymmärrystä asuinalueiden eriytymisen sosiaalisista vaikutuksista. Niiden kautta voidaan lähiöiden muutosta arvioida entistä tarkemmin pitkinä aikasarjoina. Systeemiajattelu ja verkostotarkastelut ovat myös nousemassa tutkimustoiminnassa selittämään muutosta digitalisaation edistyessä. Helsingin 2011-2016 suunniteltu yleiskaava toteutettiin pikselipohjaisena.

Työryhmään toivotaan esityksiä ja tutkimusesittelyjä, jotka avaavat asuinalueiden muutoksessa ja kehittämisessä ilmiöpohjaisuutta eli uusien asioiden tunnistamista ja niihin tarttumista sekä leviämistä ja elinkaarta. 30 vuoden jakso luo mahdollisuuden tarkastella ilmiöiden syntyä ja elinkaarta sekä niihin liittyvää organisoitumista. Työryhmään halutaan myös tarkasteluja tämän päivän ilmiöistä, jotka liittyvät lähiöiden tulevaisuuteen.

 

Työryhmän puheenjohtajat:

Eino Rantala, tekniikan tohtori, Ekosto Oy, eino.rantala@ekosto.fi, 0400 410 835

Maaria Kuukorento, Teatteritaiteen tohtori, Helsingin kaupunki, maaria.kuukorento@hel.fi, 040 5080404

Erik Stenroos, OTK, stenrpa@hotmail.fi, 05067010