4. Toivo kaikenikäisten kaupungissa: Miten kaupungit voivat luoda toivoa eri elämänvaiheissa?

Monet yhtäaikaiset kriisit ja nopeat muutokset ovat tuoneet viime vuosina epävarmuutta tulevaisuudesta. Heikko talouskehitys ja siitä seuranneet julkisten palvelujen leikkaukset ovat heikentäneet monien toimeentuloa ja hyvinvointia eri elämänvaiheissa. Väestön ikääntyminen ja monimuotoistuminen tuovat uusia haasteita erityisesti kaupungeissa ja huolta ovat aiheuttaneet myös nuorten pahoinvointi ja syrjäytyminen. Eri-ikäiset kaupunkilaiset kokevat aikamme kriisit, muutokset ja toisaalta myös kaupunkitilan mahdollisuudet eri tavoin ja myös vaikutukset hyvinvointiin, turvallisuuden tunteeseen ja osallisuuden kokemuksiin voivat vaihdella elämänkaaren eri vaiheissa. Tämän vuoksi on entistä oleellisempaa pohtia, mitä toivo merkitsee eri-ikäisille kaupunkilaisille ja miten toivoa voidaan rakentaa kaikenikäisten kaupungeissa.

Tässä monitieteisessä työryhmässä tarkastelemme toivon kaupunkeja elämänkulku- ja ikänäkökulmista. Kutsumme osallistujat pohtimaan, miten toivoa voidaan vahvistaa eri elämänvaiheissa ja eri ikäisille kaupunkilaisille (ml. lapset ja nuoret, työikäiset, ikääntyneet).

Toivo voi liittyä esimerkiksi turvallisuuteen, osallisuuteen, merkityksellisyyteen, ympäristön kestävyyteen ja mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan elämään. Toivo voi olla lupaus paremmasta huomisesta, tunne kuulumisesta yhteisöön tai kokemus siitä, että omat tarpeet ja toiveet huomioidaan. Toisaalta toivo voi myös olla haavoittuva kriisien ja epävarmuuden keskellä. Miten kaupunki voi silloin toimia resilienssin, tulevaisuususkon ja toivon lähteenä?

Teemaa voi lähestyä monin tavoin esimerkiksi:

  • Rakennetun ympäristön näkökulma: Millaiset kaupunkitilat, asuinympäristöt ja paikat edesauttavat toivon luomista? Miten kaupunkisuunnittelulla voidaan huomioida eri elämänvaiheet ja parantaa elämänlaatua erilaisissa ympäristöissä?
  • Kokemukselliset ja narratiiviset näkökulmat: Miten toivoa ja tulevaisuutta kuvataan ja koetaan eri ikäryhmissä? Miten toivon puute näkyy erilaisissa kokemuksissa, ja mitä se kertoo kaupunkien kehittämisen haasteista?
  • Sosiaalinen ja kulttuurinen ulottuvuus: Miten yhteisöllisyys, sukupolvien välinen vuorovaikutus ja osallisuus voivat vahvistaa luottamusta tulevaan?
  • Kriisien ja epävarmuuden konteksti: Ilmastonmuutos, taloudelliset haasteet, polarisaatio ja segregaatio. Miten kaupungit voivat tukea resilienssiä ja toivoa vaikeina aikoina? Millaiset ratkaisut ja toimintamallit edistävät ymmärrystä ja vuorovaikutusta kaikenikäisten kaupungeissa?

Kutsumme työryhmään esityksiä ja puheenvuoroja, jotka voivat perustua tutkimukseen, kehittämishankkeisiin tai käytännön kokemukseen. Ne voivat tarkastella toivon kaupunkeja joko rajatun ikäryhmän (esim. nuoret, työikäiset, ikääntyneet), monisukupolvisuuden tai elämänkulun näkökulmista.

Kannustamme eri alojen tutkijoita sekä kaupunkien ja palveluiden kehittämisen parissa toimivia mukaan esittelemään työtään, keskustelemaan ja verkostoitumaan. Tavoitteena on luoda uusia näkökulmia kaupunkeihin, jotka rakentavat toivoa, tulevaisuuden uskoa ja resilienssiä samalla huomioiden eri ikäryhmien erityispiirteet ja tarpeet.

Työryhmään voi lähettää abstraktin suomeksi tai englanniksi.

Puheenjohtajat

Anniriikka Rantala
Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
anniriikka.rantala@tuni.fi

Antti Rehunen
Suomen ympäristökeskus
antti.rehunen@syke.fi