Kaupunkiliikenne perustuu paitsi materiaalisiin ratkaisuihin ja infrastruktuuriin, myös kulttuurisiin, keskenään kilpaileviin kertomuksiin siitä, millaisia eri liikennemuodot ovat ja millaista kaupungissa liikkuminen on esimerkiksi tunteiden ja kokemusten valossa. Samalla kilpailevat myös tarinat siitä, minkälaista liikenteen pitäisi olla vaikkapa turvallisuuden ja viihtyisyyden näkökulmista.
Yksityinen autoliikenne vakiintui hallitsevana liikenteen järjestelmänä 1900-luvun aikana pitkin läntistä maailmaa. Samalla katutilasta alettiin kertoa tarinaa autoliikenteen vapaan virran tilana muiden tarinoiden ja käyttötarkoitusten jäädessä marginaaliin. Autoteknologian mahdollistama liikkumisen lisääntyminen onkin usein esitetty edistystarinana niin yksilöille kuin kaupungeillekin. Samalla autoistumisen haittoja on siloteltu erilaisilla tarinoilla. Liikennehistorioitsija Peter Norton on esimerkiksi esittänyt, että autoilua edistäneet tahot osallistuivat menestyksekkäästi tarinankerrontaan: onnettomuuksien selittämiseksi kehitettiin vastuuttoman jalankulkijan tarinallinen hahmo ja autoteollisuus kertoi yhä uudelleen tarinaa luvassa olevista teknisistä innovaatioista, jotka ratkaisisivat kaikki autoilun ongelmat.
Tällä vuosituhannella tarina on saanut uusia muotoja, mutta samalla sen kyseenalaistaminen on vahvistunut. Autoliikenteeseen liittyviä ympäristöongelmia kuten ilmastonmuutosta on ollut vaikea sivuuttaa. Kun on käynyt selväksi, ettei autojärjestelmää ja sitä myöten rajattoman liikkumisen vapauden tarinaa voi ikuisesti laajentaa, myös sosiaaliset ongelmat, kuten liikkumisen epätasa-arvo ovat saaneet lisää pontta.
Monilla kaupunkiseuduilla julkinen liikenne, pyöräily ja kävely ovat ainakin jossakin määrin säilyttäneet asemansa yksityisautoilun rinnalla. Tämä on vaatinut aktiivista yksityisautoilujärjestelmän tarinan kritiikkiä. Varsinkin liikenneaktivistit ovat pyrkineet kehittämään vaihtoehtoisia tarinoita liikenteestä, mutta ovat saaneet julkisuudessa herkästi autovihaajien tarinallisen roolin. Positiivisissa tarinoissa kestävästä kehityksestä korostetaan usein pyöräilyn ja kävelyn tukemista, mutta ollaan arkoja puuttumaan autoilun jatkuvaan kasvuun.
Tässä työryhmässä kiinnostuksen kohteena ovat liikennejärjestelmän hegemoniset tarinat ja niihin historiassa ja nykyhetkessä kohdistunut kritiikki ja esitetyt vaihtoehdot. Keskeistä on myös näiden tarinoiden suhde liikenteen suunnitteluun ja käytäntöihin.
Kutsumme työryhmään esityksiä, jotka käsittelevät esimerkiksi julkista liikennettä, jalankulkua ja pyöräilyä sekä niiden ympäristöjä suunnittelun, politiikan ja julkisen keskustelun teemoina eri paikoissa ja eri aikoina. Esityksissä voidaan myös tarkastella eri ryhmien liikkumisen mahdollisuuksia, liikennejärjestelmän valtarakenteita sekä muutoksen mahdollisuuksia.
Puheenjohtajat
Veera Moll
Tampereen yliopisto
veera.moll@tuni.fi
Tiina Rinne
Tampereen yliopisto
Jussi Sjörgren
Tampereen yliopisto
Maria Käpyvaara
Aalto-yliopisto
Tiina Männistö-Funk
Turun yliopisto
Sessio 4a
Torstai 15.5 klo 12.30-14
Tieteiden talo, Liisa H.
Felix Hallikainen (Turun Yliopisto), Nora Fagerholm (Turun Yliopisto), Samira Ramezani (University of Groningen), Tiina Rinne (Aalto-yliopisto, ) Tampereen yliopisto) & Marketta Kyttä (Aalto-yliopisto): Liikkumisen elämäntavat suomalaisissa kaupungeissa
Nurminen, V. (Aalto-yliopisto), Rinne, T. (Tampereen yliopisto), Ramezani, S. (University of Groningen), Pesola, A. (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ) & Kyttä, M.(Aalto-yliopisto): Pikaraitiotien vaikutukset liikkumiskäyttäytymiseen pääkaupunkiseudulla
Reija Ruuhela, Marjo Hippi & Sari Hartonen (Ilmatieteen laitos): Jalankulku kaupunkisuunnittelussa ja talvijalankulun turvallisuus
Kaisa Granqvist, (Aalto-yliopisto): Vaikutusten arviointi maankäytön ja liikenteen suunnittelun yhteensovittamisen välineenä
Sessio 4b:
Torstai 15.5 klo 14.30-16.00
Tieteiden talo, Liisa H.
Maria Käpyvaara (Aalto-yliopisto): ”Henkilöautoko diktaattoriksi?” – autokeskeisen suunnittelun haastot lehtikirjoituksissa Helsingistä 1950- ja 1960-luvulla
Tiina Männistö-Funk (Turun yliopisto): Jalankulkijoiden viemäröintiä vai kävelijän keksiminen uudestaan
Carlos Lamuela Orta (University of Helsinki / VTT Technical Research Centre): Forgetting that bicycles came before cars in Helsinki: the narratives of why temporal street arrangements are not suitable to support cycling in a city full of “betoniporsas”
Elina Hasanen (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu / Aalto-yliopisto): Yksityisen moottoriliikenteen käytäntöihin kiinnittyminen: nuoruus ja mopoilu
Sessio 4c
Torstai 15.5 klo 16.15-17.45
Tieteiden talo, Liisa H.
Sanna Ojajärvi, Tanja Onatsu & Katja Arpalo (Fiksusti kouluun -ohjelma): Koulumatkat – passiivis-aktiivinen yhdistelmä autokyytejä ja kävelyä
Terhi Ala-Hulkko (Aalto-yliopisto / Oulun yliopisto) & Ossi Kotavaara (Oulun yliopisto): Liikenteellinen saavutettavuus ja turvallisuus kouluverkkosuunnittelussa: tapaustutkimus Muhoksen kunnasta.
Anja Härkönen (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu), Elina Hasanen (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu/Aalto-yliopisto), Karen Villanueva (RMIT-University), Samira Ramezani (University of Groningen), Tiina Rinne, (Tampereen yliopisto) & Arto Pesola (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakou): Monimenetelmällinen interventio yläkouluikäisten nuorten aktiivisen liikkumisen lisäämiseksi Kouvolassa ja Mikkelissä: klusterisatunnaistettu kontrolloitu interventiotutkimus (Julkine).
Jussi Sjögren, Veera Moll & Tiina Rinne (Tampereen yliopisto): Monitasoisen aktiivisen liikkumisen intervention vaikutus lasten ja perheiden arjen liikkumiskäytäntöihin