7. Ylirajaiset kaupungit

Ylirajaisuus, englanniksi transnationalism, tarkoittaa asioita, ilmiöitä ja tiloja, jotka eivät noudata kansallisvaltioiden rajoja. Ylirajaisuus viittaa elämisen tapoihin, joissa yksilöiden ja yhteisöjen elämä levittäytyy samaan aikaan moneen eri maahan. Toisaalta se viittaa globaaleihin prosesseihin, joiden vaikutukset näkyvät paikallisella tasolla. Ylirajaisuus voi olla myös näkökulma tarkastella kaupunkia kokonaisuutena, joka muodostuu moneen suuntaan eri mittakaavatasoilla vaikuttavien rajojen yli kulkevien verkostojen ja virtauksien tuloksena.

Ylirajaiset ilmiöt vaikuttavat ja näkyvät kaupunkien arjessa. Suurissa kaupungeissa on monikulttuurisia yhteisöjä, jotka ovat samaan aikaan vahvasti paikallisia ja globaalisti verkottuneita. Monen pienemmän kaupungin ja kunnan väestökehitys on täysin sen varassa, miten ne onnistuvat houkuttelemaan ja pitämään kiinni eri puolilta maailmaa lähtöisin olevista asukkaista. Ylikansallinen taloudellinen toiminta – verkkokappa, kiinteistöomistuksen kansainvälistyminen ja matkailun virtaukset vain muutamia mainitaksemme – vaikuttavat kaupunkikeskustojen elinvoimaan niin suurissa kuin pienissäkin kaupungeissa, usein ennakoimattomin ja vaikeasti hallittavin seurauksin. Ilmastonmuutos – planetaarisen mittakaavan ylirajainen ilmiö – on tuonut kaupunkien suunnitteluun täysin uudenlaisia haasteita, joiden ratkaisemiseksi haetaan hyviä esimerkkejä eri puolilta maailmaa etelästä pohjoiseen.

Työryhmässä käsitellään ylirajaisuuden ilmenemistä kaupunkien tasolla ja sitä, kuinka ilmiöiden tunnistamisen ja niiden huomioimisen myötä rakennetaan toivoa yhteisistä ja silti monimuotoisista ja moniäänisistä kaupungeista. Ylirajaisten ilmiöiden tulkitseminen ja niiden kehitykseen vaikuttaminen paikallisella tasolla ei aina ole helppoa. Sitä tärkeämpää se kuitenkin on juuri nyt, kun kansainvälisiä suhteita ja sitoumuksia horjutetaan monelta taholta.

Pohdimme työryhmässä muun muassa miten ylirajaisuus näkyy kaupunkien arjessa? Miten se vaikuttaa ja miten se pitäisi huomioida kaupunkisuunnittelussa? Entä miten ymmärrys kaupungeista muuttuu, kun niitä tarkastellaan ylirajaisesta näkökulmasta? Ja ennen muuta: minkälaista toivoa ylirajaisuus voi tuoda tulevaisuuden kaupunkeihin?

---

Toivomme työryhmään puheenvuoroja sekä tutkijoilta että kaupunkisuunnittelun parissa työskenteleviltä asiantuntijoilta.