12. Missä väijyy muutosvoima? Kaupunkilaisten projekteista institutionalisoituneeseen yhteistyöhön

Kaupunkilaisten ja ruohonjuuritason toimijoiden ideat ja osaaminen on alettu enenevissä määrin tunnistaa kaupunkien muutosvoimana. Näitä hyödyntävistä väliaikaiskäytöistä on tullut osa kaupunkikehittämisen työkalupakkia ja pop-up-kulttuurista valtavirtaa. Kävelykatukokeilut, kesäkeitaat ja parkletit ammentavat niin toiminnallisesti kuin esteettisesti kaupunkilaisten itseorganisoimasta toiminnasta. Urbaanit kulttuurit kuten esimerkiksi kaupunkiviljely, skeittaus ja graffiti ovat tätä nykyä elävän ja houkuttelevan kaupungin tekijöitä. Kaupunkilaisten aloitteellisuutta ja itseorganisoimaa toimintaa pyritään mahdollistamaan ja hyödyntämään osana kaupungin vetovoimaa.  

Aiempien vaihtoehtoisten kulttuurien valtavirtaistuessa ja institutionalisoituessa syntyy aina myös uusia. Missä siis piilee tämänhetkinen underground? Ensimmäiset heikot signaalit tulevat näkyviin usein tapahtumissa, uusina kulttuuri-ilmiöinä ja niiden tiloina. Niitä on kenties löydettävissä uusista asumisen ratkaisuista, asumisyhteisöistä, työn ja resurssien jakamisen kentiltä, vertaisoppimisen uusista muodoista, kaupunkitilan ja infrastruktuurin haltuunotosta sekä muokkaamisesta, ruuantuotannosta, kaupunkien biodiversiteettiin liittyen sekä monilta arkisiltakin kentiltä, jotka eivät ensimmäisinä näyttäydy mitenkään radikaaleina.  

Kysymme, missä kaupunkilaisten voima kaupunkien muuttamiseen tällä hetkellä näkyy? Millaisia ovat uudet kaupunkilaislähtöiset tavat, jotka haastavat ja kyseenalaistavat nyt valtavirrassa olevia toimintatapoja? Vai onko kaupunkilaisten luovuudelle ja uusille kaupungin tekemisen tavoille tilaa osana institutionalisoituneita käytäntöjä, niiden väleissä ja lomassa? Mitä ovat onnistuneet käytännöt, minkälaista oppimista uudet yhteistyöntavat ovat edellyttäneet eri toimijoilta? Vai vaatiiko muutosvoima joissain paikoin yhä pieniä vallankumouksia? 

Työryhmä kutsuu esittelemään niin uusia avauksia ja ideoita kuin syvempiä empiirisiä tapaustutkimuksia, teoreettisia jäsennyksiä tai menetelmällisiä pohdintoja, myös opetukseen liittyen. Tapausesittelyissä arvostamme sekä onnistumisten jakamista että kriittisiä näkökulmia ja konfliktien valottamista. 

***

Politics of Nature and the Environment https://research.tuni.fi/ponte/

Insurgent Spatial Practices https://research.tuni.fi/insurgentspatialpractices/

Puheenjohtajat

Mikko Kyrönviita
Tampereen yliopisto 
mikko.kyronviita@tuni.fi 

Elina Alatalo
Tampereen yliopisto 
elina.alatalo@tuni.fi  

Krista Willman
Tampereen yliopisto 
krista.willman@tuni.fi  


Esitykset

Sessio 1.

To 23.5. klo 13.15-14.45

Krista Willman & Mikko Kyrönviita: Työryhmän avaus

Linda Karjalainen (Aalto-yliopisto; Suomen ympäristökeskus), Juhana Hurula (DIY Helsinki ry), Ville Pellinen (Lapinlahden Lähde Oy) ja Merete Kemppainen (Aalto-yliopisto): Oikeus kaupunkiin – Kaikkien Helsinki -yhteenliittymän muodostuminen ja toiminta Helsingissä

Varpu Kurkilahti (Helsingin yliopisto): Aktivismi urbaanien kulttuuriympäristöjen puolesta   

Antti Wallin (Tampereen yliopisto): Ihanaa, kamalaa, elämää: skeittaus ja kaupunkiaukion sosiaalinen dynamiikka 

Sessio 2.

To 23.5. klo 15.15-16.45

Mikko Kyrönviita (Tampereen yliopisto): Harmaat tilat kukoistavat: DIY-kulttuuri ja skeittiparkkirakentamisen ammattitaito 

Tiina Merikoski (Lunden Architecture Company), Pilvi Nummi (Aalto-yliopisto), Niina Frondelius (Lounais-Kirkkonummen asukasyhdistys LoKi ry): Projekti Westside  

Maija Faehnle, Jani Lukkarinen ja Hanna Nieminen (Suomen ympäristökeskus): Kollektiivinen toimijuus kaupunkien muutosvoimana     

Pasi Mäenpää (Helsingin yliopisto), Henrietta Grönlund (Helsingin yliopisto), Kati Pitkänen (Suomen ympäristökeskus), Maija Faehnle (Suomen ympäristökeskus): Paikallinen kansalaistoiminta kaupunkien nopeana ja hitaana muutosvoimana