5. Tekoälyagenttien käyttö osana kestävää ja monilajista kaupunkisuunnittelua

Kaupunkien itsensä määrittelemät ja julkilausutut kaupunkisuunnittelun tavoitteet liittyvät nykyisin usein kestävyysajatteluun ja osallistamisen vahvistamiseen erilaisten prosessien ja teknologioiden avulla. Näin tavoitellaan suunnittelun prosessien moninaisuuden lisäämistä, jotta yhä useampi taho voisi olla muokkaamassa tulevaisuuden kaupunkitilaa moniäänisemmäksi ja nostaa esiin asukkaiden tietoa ja kokemuksia alueesta sen kehittämiseksi.

Nykyistä 2020-luvun kestävää kaupunkisuunnittelua kuvaa monimuotoisuuden ja monilajisuuden tavoitteet. Monilajinen ajattelu (multispecies urbanism) korostaa myös, että kaupungit ovat yhteisiä elinympäristöjä. Toiminta kohti oikeudenmukaisempaa, monilajista kaupunkiympäristöä luo toivoa paremmasta tulevaisuudesta ja tässä
tekoäly voi toimia yhtenä työkaluna tavoitteen saavuttamiseksi.

Monilajisten tekoälyagenttien käyttö suunnittelussa on lähestymistapa, joka sijoittuu kaupunkisuunnittelun, ekologisen ajattelun ja uuden sukupolven tekoälyn risteyskohtaan. Taustalla on erityisesti kasvava kiinnostus monilajiseen urbanismiin ja agenttipohjaiseen tekoälyyn suunnittelun tukena. Tekoälyagentit voisivat edustaa ihmisten lisäksi 1) eläimiä, kasveja, hyönteisiä, sieniä ja mikrobeja, 2) näiden lajien tarpeita, käyttäytymistä ja ekologisia rajoitteita sekä 3) lajien välisiä vuorovaikutuksia kaupunkiympäristössä. Keskeisenä tavoitteena on tuoda ei‑inhimillisten lajien näkökulma näkyväksi suunnitteluprosesseissa.

Etsiessään keinoja vastata luontokatoon ja ilmastokriisiin monilajisten tekoälyagenttien käyttö suunnittelussa voisi auttaa kaupunkeja turvaamaan biodiversiteettiä, suunnittelemaan viheryhteyksiä ja ekologisia käytäviä, arvioimaan rakentamisen vaikutuksia lajeihin, tukemaan ilmastonmuutokseen sopeutumista ja tekemään luontopohjaisista ratkaisuista tietopohjaisempia. Lisäksi voidaan tunnistaa riskejä
esimerkiksi kaupunkidatan hyödyntämisen eettisissä kysymyksissä ja vaikuttaa niiden pienentämiseen. Tekoälyn hyödyntämisessä on tärkeä myös tunnistaa, etteivät suunnitteluprosessin arvovalinnat tai saavutettavuus tehokkuuden kustannuksella vaarannu.

Tavoitteet

Työryhmässä tarkastellaan tekoälyn soveltamista monitieteisestä näkökulmasta kolmen kaupunkisuunnittelun yleisen tavoitteen kautta: kestävyys, osallistaminen ja moniäänisyys. Kestävyystavoitteen kohdalla voidaan tarkastella mahdollisuuksia visioida tulevaisuutta tavoitteen mukaiseen suuntaan, mutta toisaalta pohtia tekoälyn käytön vaatimia lisäresursseja yleisellä tasolla esimerkiksi energian- tai vedenkulutuksen osalta. Vaihtoehtoisia tulevaisuuden kaupunkikuvia luomalla saadaan parempi ymmärrys millainen kaupunkiympäristö voisi olla, mutta samalla
uudelleenarvioidaan mitä nykyisissä suunnitteluprosesseissa voi jäädä huomaamatta tai käsittelemättä kokonaan. Mitä mahdollisuuksia tekoäly avaa ja vastaavasti sulkee kaupunkisuunnittelun kontekstissa?

Työryhmämme tarkastelee tekoälyn käyttöä osana kaupunkisuunnittelua
monipuolisista näkökulmista osana kaupunkisuunnittelun käytäntöjä ja tulevaisuuden visioita. Voisiko tekoäly olla ratkaisu monilajisen kaupunkisuunnittelun lisäämiseen Suomessa? Mitä mahdollisuuksia tekoälytyökalut tarjoavat yhteiskehittämiselle yhdessä asukkaiden kanssa? Voiko tekoäly toimia apurina paikkasidonnaisen tiedon esiintuomisessa alueen asukkailta? Entä esteettömyys, olisiko tekoäly ratkaisu aidosti
esteettömän ja saavutettavan kaupunkitilan luomisessa? Onko tekoälyn
vedenkulutuksella merkitystä suomalaisessa kontekstissa? Mitä eettisen kestävyyden ulottuvuuksia tekoälyn käytössä tulisi huomioida?

Kutsumme työryhmään monipuolisia alustuksia eri painotuksilla esimerkiksi tekoälystä moniäänisen kaupunkisuunnittelun mahdollistajana, tekoälyn ympäristövaikutuksista, tekoälyn vaikutuksista kaupunkisuunnittelun käytäntöihin yhteiskehittämisen sekä osallisuuden prosesseihin tai esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi.

Työryhmään voi lähettää abstraktin suomeksi.