Taloudelliset kriisit, kuten 1990-luvun lama, on nähty tutkimuksissa pitkälti valtion toimien kautta. Viime vuosina on kiinnostuttu myös yksilöistä ja siitä, miten taloudelliset kriisit ovat vaikuttaneet heihin. Lähes huomiotta ovat jääneet kaupungit ja kunnat, joiden eri toimijat; kaupunginvaltuustot ja -hallitukset, järjestöt sekä yhdistykset, joutuivat sopeutumaan nopeasti pahentuviin tilanteisiin.
Taloudelliset kriisit ovat aiheuttaneet toivottomuutta monilla eri tavoilla. Kaupunginvaltuustot ja -hallitukset joutuivat tekemään vaikeita päätöksiä, kun piti tasapainotella sakkaavan elinkeinopolitiikan ja pahenevien sosiaalisten ongelmien välillä. Työttömyys, elinkeinon menetys, lakkautukset ja lomautukset loivat toivottomuutta, mikä saattoi yksilötasolla aiheuttaa vakavia ja ylisukupolvisia traumoja. Yhdistykset, järjestöt, seurakunnat sekä erilaiset vapaaehtoiset toimijat pyrkivät helpottamaan tilannetta ja luomaan toivoa, esimerkiksi tarjoamalla tiloja ihmisille kohdata ja saada (vertais)tukea.
Työryhmän tavoitteena on ymmärtää taloudellisia kriisejä ja niistä selviämistä niiden toimijoiden kautta, jotka toimivat valtion ja yksilön välissä.
Esitelmäehdotuksia otetaan vastaan eri tieteenaloilta ja eri näkökulmista, esimerkiksi:
- Yhteisöllisen toiminnan merkitys taloudellisesta kriisistä selviytymiseen
- Taloudellisten kriisien vaikutus kaupunkien elinkeinopolitiikkaan.
- Työttömyyden/työttömien kohtaaminen.
- Työvoimatoimistojen/työnvälityksen sopeutuminen kriiseissä.
- Vapaaehtoistyön (esimerkiksi ruokajakelu) merkitys taloudellisen kriisin aikana.
Työryhmään voi lähettää abstraktin suomeksi.
Puheenjohtajat
Pirjo Ovaskainen, FT (yhteyshenkilö)
pirjo.ovaskainen@helsinki.fi
Fanny Reinikka, FM