5. Lisää kaupunkia? Kaupunkien täyttöalueet

Puheenjohtajat:
Matti O. Hannikainen, FT, Taidehistoria/ Helsingin yliopisto, matti.o.hannikainen@helsinki.fi, 050 4488 757
Jarmo Saarikivi, FT, Urban Ecology Research/ Helsingin yliopisto

 

Sessio II: To 27.4.2017 klo 15:30 – 17:00

Matti O. Hannikainen: Korkealle kurkottaen – Helsingin seudun täyttömaaongelma ja sen ratkaisu

Inkeri Vähä-Piikkiö: Suomalaiset kulttuuribiotoopit ja putkilokasvien ruderaattilajisto

Sampsa Malmberg: Pääkaupunkiseudun täyttömäkien etelä- ja pohjoisrinteiden maakiitäjäisyhteisöt

 

Työryhmän kuvaus:

Kaupungit kasvavat ja samalla niiden tarve rakennusmaalle kasvaa. Mutta mistä kaupungit saavat uutta maata? Yksi vaihtoehto on hyödyntää ylijäämämaata. Esimerkiksi Helsingin kantakaupungista yli 10 % on rakennettu merestä täyttämällä ”vallatulle” maalle. Useamman suomalaisen kaupungin rantaviivaa on suoristettu matalia lahtia täyttämällä. Maantäytöillä on myös tehty soistuneista alueista rakennuskelpoisia. Lisäksi niin ylijäämämassoja kuin myös rakennus- ja purkujätteitä on kasattu täyttömäiksi, joista on tullut suosittuja virkistyskäyttökohteita. Kaiken kaikkiaan täyttömaa-alueet muodostavatkin uusia ympäristöjä kaupungeissa. Laajimmillaan ne muovaavat kaupunkimaisemaa. Mutta mikä on ollut, ja on, suomalaisten ja muiden eurooppalaisten kaupunkien puhumattakaan Amerikkojen ja Aasian kaupungeista tapa käyttää ylijäämämaata?

Työryhmä tarkastelee maantäyttöjä yhtenä kaupunkien kehityksen osana, joka on jäänyt nykyisessä sekä kaupunkihistoriaa että -tutkimusta käsittelevissä keskusteluissa vähäiselle huomiolle. Tavoitteena on pohtia, miten täyttömaita on hyödynnetty kaupunkien rakentamisessa niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Toisena tavoitteena on pyrkiä aikaisempaa monipuolisempaan sekä monitieteisempään keskusteluun täyttömaa-alueiden kehityksestä ja käytöistä. Toivomme esityksiä, jotka käsittelevät täyttömaita, eri tieteenaloilta, eri kaupungeista ja eri aikakausilta.

 

Esitykset voivat käsitellä esimerkiksi seuraavia aiheita:
Mikä on ollut eri aikoina ja eri kaupungeissa toteutettujen maantäyttöjen tavoitteet ja niiden keskeiset toimijat?
Miten kaupunkien suunnittelussa on huomioitu maantäytöt?
Miten maantäyttöalueita on suunniteltu käytettävän ja miten niitä on todellisuudessa käytetty?
Miten maantäytöillä luoto uusi alue on otettu osaksi kaupunkia uudenlaisena ympäristönä?
Miten täyttöalueiden lajistot ja kasvistot ovat kehittyneet?

Ehdotukset pyydetään lähettämään työryhmän puheenjohtajista ensin mainitulle: