8. Oikeus ja eriarvoisuus kaupungissa

Puheenjohtajat: Mika Hyötyläinen – mika.hyotylainen@helsinki.fi
Janne Viitamies – janne.viitamies@outlook.com

 

SESSIO I: Torstai 27.4 klo 13:30-15

Oikeus kaupunkiin todellisena utopiana – Aleksi Lohtaja

Urban social movements in Turkey: The Gezi park protests – Emek Ataman

Revitalising Bangkok: urban space clearance, resistance and evictions – Chaitawat Boonjubun

Case Malminkartano: Säätiöstä lähiön aktiivinen aluetoimija lähiön elävöittämiseksi? – Maari Parkkinen

 

SESSIO II: Torstai 27.4 klo 15:30-17

Segregaation ehkäisyn ja hallinnan poliittisen ohjauksen keinot suomalaisessa kaupunkikontekstissa – Elina Sutela

Köyhyys ja arkielämä kaupunkitilan muutoksessa – Tiina-Riitta Lappi

Sekatalojen asukkaiden sosiaaliset suhteet – Jutta Juvenius

Multiculturalism or unintended conflicts: a minority’s experience regarding places of worship – Hossam Hewidy, Emma Terävä ja Kimmo Lapintie

 

SESSIO III: Perjantai 28.4 klo 9:30-11

Katutaide kaupunginosan identiteetin vahvistajana – Jonna Tolonen

Päivittäistavarakaupan saavutettavuus – Eero Salminen

Liikennesuunnittelu, saavutettavuus ja oikeudenmukaisuus – Maria Viitanen

 

Työryhmän kuvaus:

Kaupunkien aikana kaupungistuminen on tuotannon ja talouskasvun perustoiminto. Kaupunkien hallintaan on otettu mallia yritysmaailmasta ja kaupunkien perinteiset tehtävät, kuten maankäyttö ja asuntopolitiikka ovat voitontavoittelun välineitä. Ovatko asukkaiden oikeudet, kuten kohtuuhintainen asuminen ja julkinen tila, turvattuja? Rakennetulla ympäristöllä on käyttöarvoja ja vaihtoarvoja, mutta näitä tavoittelevien ryhmien väliset suhteet ovat usein eriarvoisia.

Työryhmässä käsitellään eriarvoisuuden ja oikeuden teemoja. Kun kaupunkitila kaupallistuu, kuinka käy avoimelle julkiselle tilalle ja oikeudelle ei-kaupalliseen toimintaan? Mitä tapahtuu gentrifikaation syrjäyttämälle asukkaalle? Kuinka estää vanhan naapuruston rapistuminen, stigmatisoituminen ja eriytyminen investointien kadotessa? Miten kunnan maan myynti ja yksityistäminen vaikuttavat kaupunkilaisten elämään? Oikeus kaupunkiin liittyy kysymyksiin naisten oikeuksista. Vähemmistöjen ja marginalisoitujen ryhmien oikeus kaupunkiin on yhä ajankohtaisempaa myös suomalaisissa kaupungeissa. Millä tavoin ja kuka saa kerjätä kadulla? Voivatko päihdeongelmaisten katuporukat toimia kaupunkisuunnittelun subjekteina?

Työryhmässä tarkastellaan, kenellä on oikeus kaupunkiin ja millä ehdoin oikeus lunastetaan. Kaupungilla tarkoitamme rakennettua ympäristöä, katuja ja muuta julkista tilaa ja asuntoja, mutta myös toimintaa ja intressejä jotka ohjaavat kaupungin ja kaupunkielämän muodostumista. Kuinka kaupunkielämän ehtoja perustellaan? Keillä on oikeus ja mahdollisuus perustella julkisen tilan käyttöä? Ketkä saavat tuottaa tulevaisuuden kaupunkia? Kivijalkakauppoja, kahviloita ja ravintoloita pidetään nykyään elävän kaupungin edellytyksenä, mutta pystyvätkö pienyrittäjät käytännössä vaikuttamaan oman liiketoimintaympäristönsä muutokseen?

Kysymyksiä eriarvoisuudesta ja oikeudesta voidaan tarkastella lukuisista näkökulmista. Ne antavat aihetta kriittiselle, yhteiskuntatieteelliselle kaupunkitutkimukselle. Ne ovat viime aikoina olleet ajankohtaisia myös kaupunki- ja liikennesuunnittelun diskurssissa sekä maantieteen parissa. Poliittinen taloustiede auttaa ymmärtämään niitä rakenteellisia mekanismeja, jotka ohjaavat rakennetun ympäristön eriarvoista kehittämistä.

Toivotamme työryhmään tervetulleeksi kaikki kaupunkien oikeutta, oikeudenmukaisuutta ja eriarvoisuutta käsittelevät esitelmät. Mahdollisia teemoja ovat esimerkiksi asuntokysymys, asunto- ja maapolitiikka, eriytyminen, gentrifikaatio, marginaalisuus, stigmatisoituminen.