4. Hyvän ja pahan kierteet kaupunkien eriytymisessä

Kaupunkitutkimuksen päivät Turussa 25.-26.4.2013

Torstai 25.4. klo 13.30-17.00

Jarkko Rasinkangas: Sosiaalisen eriytymisen dynamiikka Turun kaupunkiseudulla

Hannu Kytö: Asuinalueiden elinkaarikestävyys pääkaupunkiseudulla

Jenni Väliniemi-Laurson: Alueellisen eriytymisen mosaiikkia rakennuksista ruuduille

Kahvitauko (15.00-15.30)

Hanna Dhalmann: Miksi kantaväestö muuttaa pois maahanmuuttajakeskittymistä?

Anna-Kaisa Kuusisto-Arponen, Markus Laine ja Marianna Rauhala: Ei meidän y-tontillemme: kamppailu poliittisesta pelivarasta

Peter Ehrström: Social sustainability and/or gentrification – Effects of upgrading and restructuration in former industrial and working-class urban districts (Sosiaalinen kestävyys ja/tai gentrifikaatio – aiempien teollisuus- ja työväenluokan alueiden arvostuksen nosto ja uudelleen rakenteistuminen)

 

Ryhmän esitelmien abstraktit (PDF)

 

Alueellinen eriytyminen kuuluu kaupunkikehityksen globaaliin dynamiikkaan. Esimerkkejä eriytymisestä löytyy jokaisesta maailman kaupungista. Myös Suomessa erot väestön ääripäiden elinolojen ja alueellisen sijoittumisen välillä kasvavat. Kaupunkiseutujen alueellisella eriytymisellä tarkoitetaan kehitystä, jonka seurauksena kaupunginosat erilaistuvat esimerkiksi asuntokannan, arkkitehtuurin ja asukasrakenteen suhteen. Eriytymisen dynamiikassa ei kuitenkaan ole kyse yksinomaan asuntokannan alueellisista rakenteista tai instituutioiden päätöksistä.

Myös kaupunkilaiset aktiivisina toimijoina vaikuttavat kaupunginosien eriytymiseen omien asumisvalintojensa ja muuttopäätöstensä kautta. Asuntotarjonta ja asumispreferenssit, asuinalueen hintataso sekä mielikuvat asuinalueista (mm. turvallisuuden kokemukset, kuvitelmat alueen palvelutarjonnan laadusta, esim. koulut) vaikuttavat kotitalouksien muuttopäätöksiin – ja sitä kautta eriytymiskehitykseen.

Mielikuvat kaupunginosista muuttuvat kaupunkirakenteen kehittyessä ja asumisen arvostusten muuttuessa, samalla myös kaupunginosien status voi nousta ja laskea. Jotkut kaupunginosat gentrifikoituvat, esimerkiksi Helsingin Kallio ja New Yorkin Williamsburg ovat hipstereiden suosiossa juuri rosoisuutensa takia. Toisille kaupunginosille voi käydä huonommin. Usein myönteinen ja kielteinen kierre ovat vahvoja, ja alaspäin vievää kierrettä on vaikea pysäyttää.

Työryhmään toivotaan esityksiä, jotka käsittelevät kaupunginosien eriytymisen ja gentrifikaation tematiikkaa ja kehityskulkuja teoreettisista näkökulmista tai empiirisesti laadullisiin aineistoihin tai kysely- ja rekisteriaineistoihin nojautuen. Myös paikan identiteetin, paikan ymmärryksen, sosiaalisen kestävyyden ja sosiaalisten verkostojen tematiikka on tervetullut.

Työryhmän puheenjohtajat
  • Timo Cantell, Helsingin kaupungin tietokeskus (timo.cantell[at]hel.fi)
  • Katja Vilkama, Helsingin kaupungin tietokeskus (katja.vilkama[at]hel.fi)
  • Peter Ehrström, Åbo Akademi/Sosiologia (peter.ehrstrom[at]abo.fi)