Vuoden kaupunkikirjoitus

Vuoden kaupunkikirjoituspalkinto on jaettu tutkijatohtori Lina van Aerschotille ja tohtorikoulutettava Jarkko Salmiselle Kaupunkitutkimuksen päivillä Helsingissä 25.–26.4.2018. Palkinnon voittanut artikkeli “Hyvä, paha lähiö: nuoret ja asuinalueella syntyvä sosiaalinen pääoma” on julkaistu Sosiologia-lehdessä 3/2018.

Eriarvoistuminen, ongelmalähiöt ja nuorten osallistuminen ovat teemoja, jotka puhuttavat niin tutkimuksen, suunnittelun kuin politiikan saralla. Kaupunkitutkimuksen tuleekin vastata omalta osaltaan yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten analyysiin sekä luoda rakennuspalikoita käytännön kaupunkisuunnittelun- ja politiikan hyödynnettäväksi. Yksi tulevaisuuden keskeisimmistä haasteista kaupungeissa on vastata nuorten kiinnittymiseen yhteiskuntaan, minkä analysoimiseksi voittajat hyödynsivät osaavasti ja oivallisella tavalla Putmanin sosiaalisen pääoman käsitettä. Tulevaisuudessa onkin syytä tehdä yhä vahvemmin sellaista tutkimusta, jonka avulla yhteiskuntaan kiinnittäviä verkostoja voidaan synnyttää ja kehittää.

Vuoden kaupunkikirjoitus -palkinto jaetaan vuosittain parhaalle suomenkieliselle kaupunkitutkimuksen alaan kuuluvalle tieteelliselle artikkelille. Sen myöntämisen edellytyksenä on, että artikkeli tuo uutta tietoa kaupunkitutkimuksen monitieteiselle kentälle ja on aihevalinnaltaan, näkökulmaltaan ja käsittelyltään itsenäinen ja kiinnostava. Lisäksi artikkelin kielen ja ilmaisun tulee olla selkeää. Kaupunkikirjoituspalkinnon myöntänyt raati kiitteli voittanutta artikkelia erityisesti teorian oivallisesta soveltamisesta mielenkiintoisen haastatteluaineistoon kanssa sekä korkealaatuista kieliasua.

Perinteikästä ja arvostettua kaupunkikirjoituspalkintoa on jaettu vuodesta 2005 lähtien. Vuoden 2018 palkinnon raati valitsi kuudesta tiedelehtien esivalitsemasta artikkelista. Palkintoraatiin kuuluivat johtava asiantuntija Niko-Matti Ronikonmäki (liikenne- ja viestintäministeriö, pj), tutkimushallinnon asiantuntija Aura Kivilaakso (Helsingin yliopisto),  kehittämiskoordinaattori Emmi Malin (Kerava), tilusjärjestelypäällikkö Kalle Konttinen (Maanmittauslaitos), tonttipäällikkö Kimmo Sulonen (Hämeenlinna) ja professori Terhi Ainiala (Helsingin yliopisto).

Vuoden kaupunkikirjoitus -palkinto jaetaan vuosittain parhaalle suomenkieliselle kaupunkitutkimuksen alaan kuuluvalle tieteelliselle artikkelille. Sen myöntämisen edellytyksenä on, että artikkeli tuo uutta tietoa kaupunkitutkimuksen monitieteiselle kentälle ja on aihevalinnaltaan, näkökulmaltaan ja käsittelyltään itsenäinen ja kiinnostava. Lisäksi artikkelin kielen ja ilmaisun tulee olla selkeää. 

Perinteikästä ja arvostettua kaupunkikirjoituspalkintoa on jaettu vuodesta 2005 lähtien. 

 

Aiempina vuosina palkitut

2018: Maija Faehnle & Pasi Mäenpää (2017) Itseorganisoituva kaupunki: hallinta, talous ja demokratia. Futura 4/2017.

2017: Antti Vallius (2016). Kuvallistettu kuuluminen – Valokuvahaastattelu ja visuaalinen analyysi paikkasuhteiden tutkimuksessa. Terra 128:3 (2016).

2016: Sirkku Wallin (2015). Kaupunkisuunnittelua ja itseorganisoituvaa toimintaa, kertomus Helsingin Herttoniemen muutoksesta. Alue & ympäristö 44:1 (2015), 17-30.

2015: Eranti, Veikko (2014). Oma etu ja yhteinen hyvä paikallisessa kiistassa tilasta. Sosiologia 51:1 (2014), 21-38.

2014: Kaakinen, Inka (2013). Julkijuominen, julkisten tilojen sääntely ja Karhupuiston käytöskukat. Alue ja ympäristö 42:2 (2013), 17-29.

2013: Verkasalo, Aino (2012). Amatöörien elinympäristötaide lähiöissä. Alue ja Ympäristö 41:1, 14-26.

2012: Jokinen, Ari & Viljanen, Ville & Willman, Krista (2011). Kaupunkiluonto käsin tehtynä: Pispalan ryytimaa ja tiheän paikan synty. Alue ja Ympäristö 40:2, 35-48.

2011: Lapintie, Kimmo (2010). Intohimon hämärä kohde. Mitä asukas haluaa? Yhdyskuntasuunnittelu 48:2, 41-57.

2010: Bäcklund, Pia & Mäntysalo, Raine (2009). Yhdyskuntasuunnittelun teorioiden kehitys ja asukkaiden osallistumisen tarkoitus. Terra 121:1, 19-31.

2009: Männistö-Funk, Tiina (2008). Säveltulva kaupungissa – Gramofonimusiikki uudenlaisena kaupungin äänenä ja makukysymyksenä Helsingissä 1929. Ennen & Nyt 3-4/2008. [Tiedote]

2008: Alppi, Samuli  & Ylä-Anttila, Kimmo (2007). Verkostourbanismi. Yhdyskuntasuunnittelu 45:2, 10-26.

2007: Aaltonen, Aleksi (2006). Rakennushanke moniaineksisena prosessina – esimerkkinä Ilmatieteen laitoksen ja Merenkulkulaitoksen yhteisen toimitalon vaiheet. Yhdyskuntasuunittelu 44: 2, 24-45.

2006: Vuolteenaho, Jani & Ainiala, Terhi (2005). Urbaanin paikannimistön haasteita. Kielitieteen ja maantieteen tieteenalatraditioista arkiseen käyttönimistöön Helsingin metropolialueella. Alue ja Ympäristö 34:1, 4-18.

2005: Peltonen, Lasse (2004). NIMBY-kiistojen asukaskeskeiset ja kontekstuaaliset selitykset. Alue ja Ympäristö 33:2, 43-54.

 

 

Yhdyskuntasuunnittelun seuraSuomen kaupunkitutkimuksen seura ja Rakennetun Ympäristön Tutkimuksen Seura palkitsevat vuosittain parhaan kaupunkitutkimusaiheisen kirjoituksen edellisenä vuonna julkaistuista kotimaisista tieteellisistä artikkeleista. Palkinnon tarkoitus on kannustaa kaupunkitutkijoita työskentelemään kotimaisilla kielillä ja suomalaisia tiedejulkaisijoita julkaisemaan kaupunkiaiheisia kirjoituksia.

Palkitut artikkelit tuovat uutta tietoa kaupunkitutkimuksen monitieteiselle kentälle ja ovat aiheenvalinnoiltaan, näkökulmiltaan ja käsittelyltään itsenäisiä, omaperäisiä ja kiinnostavia. Arvioinnissa kiinnitetään lisäksi huomiota huolelliseen ja selkeään ilmaisuun, jonka kautta tekstit avautuvat laajalle lukijakunnalle.