5. Hyvin kaikesta huolimatta- näkökulmia naapurustojen eriytymiseen ja hyvinvoinnin tukemiseen

5. Hyvin kaikesta huolimatta – näkökulmia naapurustojen eriytymiseen ja hyvinvoinnin tukemiseen

Kaupunkeja ja kaupunkilaisten arkea muovaavista muutoksista sosiospatiaalinen segregaatio, eli naapurustojen välinen eriytyminen, on saanut viime vuosina valtavasti huomiota. Menetelmät ilmiön tilastolliseen tarkasteluun ovat kehittyneet nopeasti, mutta vaikutuksia ihmisten arkeen, kokemuksiin ja monialaiseen hyvinvointiin tunnetaan heikommin. Sosioekonomisesti samankaltaisilta näyttävien alueiden välillä voi olla suuriakin eroja siinä, miten asukkaat viihtyvät, miten turvalliseksi asuinalue koetaan tai
millaisia hyvinvointia tukevia asioita asuinalueella hahmottuu.

Kysymys eriytymisestä on sekä tieteellisesti että yhteiskunnallisesti keskeinen, sillä segregaatio on kasvussa useilla eurooppalaisilla kaupunkiseuduilla. Tarvitsemmekin lisää ymmärrystä paitsi ilmiön vaikutuksista asukkaiden arkeen ja elämänmahdollisuuksiin, myös oivalluksia siitä, millaisia kannattelevia tekijöitä heikkenevinä näyttäytyviltä alueilta voi löytyä. Millaiset tekijät selittävät kokemusten erilaisuutta? Miten hyvinvoinnin kokemuksia voidaan erilaisin menetelmin tarkastella? Millaisilla asuntopolitiikan,
kaupunkisuunnittelun, sosiaalityön tai esimerkiksi kulttuurityön muodoilla hyvinvointia voidaan tukea?

Tässä työryhmässä pohdimme, miten eriytymistä voidaan määritellä erilaisilla tavoilla, ja millaisilla menetelmillä voimme saada tietoa asukkaiden kokemuksista, hyvinvoinnista ja hyvinvointia tuottavista tekijöistä myös tilanteessa, jossa alue määrittyy sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevaksi. Lisäksi toivomme työryhmään avauksia ja ehdotuksia käytännön sovelluksiksi eriytymiskehityksen hillitsemiseksi julkisen toiminnan eri aloilla. Toivoisimme myös keskustelua perusteista, joilla julkinen toimija naapurustojen kehitykseen voi puuttua.

Session vetäjinä toimivat apulaisprofessori Venla Bernelius (HY), tutkija ja kehittämiskoordinaattori Jenni Mäki (LY, Tampereen kaupunki), kehittämispäällikkö Satu Kankkonen ja seutusuunnittelupäällikkö Kaisu Kuusela (Tampereen kaupunkiseutu), professori Liisa Häikiö (TUNI) ja apulaisjohtaja Hanna Dhalmann (ARA).

Työryhmän puheenjohtajat:

Puheenjohtaja Venla Bernelius, Helsingin yliopisto.

Varapuheenjohtaja Jenni Mäki, Lapin yliopisto.

Esitykset:

Pe 23.4. 9:30 – 11:30 Sessio III  / Session III

1. Internal Migration and Residential Segregation

Aleksi Karhula & Sanna Ala-Mantila

Migration and segregation are naturally associated with one another. Often the ethnic and
socioeconomic residential segregation are seen as two interrelated and mutually reinforcing phenomena. However, much less attention has been given to the internal migration inside a country and its relationship with socioeconomic segregation. Here we examine the association between internal migration and segregation in Finland from a life course perspective. Using individual level register data from Statistics Finland from years 1987 to 2018 and sequence analysis methodology, we first illustrate the common rural-urban-migration pathways in Finland. Second, we show which kind of rural-urban residential pathways are associated with living in disadvantaged neighborhoods in Helsinki region compared to typical pathways in the whole Finland and other neighborhoods in Helsinki region. Third, we analyze how this association has evolved in last decades. Our results broaden the view on both socioeconomic segregation and geographical mobility by combining the two discussions in empirical context of Finland.

2. Tampereen kaupunkiseudun asuinalueiden eriytymiskehitys: hyvinvointi-indeksi, ilmiöt ja kokemustiedon rooli

Kaisa Hynynen, projektitutkija, Ekososiaalinen hyvinvointi ja osallisuus -lähiötutkimushanke, Tampereen yliopisto

Tässä esityksessä kuvataan Tampereen kaupunkiseudun asuinalueiden eriytymiskehityksen nykytilaa ja kehityskulkuja paikkatietopohjaisen hyvinvointi-indeksin pohjalta. Esityksessä käydään läpi myös analyysin pohjalta tunnistettuja ilmiöitä ja johtopäätöksiä. Lisäksi kerrotaan Tampereen yliopiston käynnissä olevasta tutkimushankkeesta ja kokemustiedon keräämisestä Peltolammin ja Multisillan lähiöissä. Hyvinvoinnin jakautumisen ja eriytymisen näkökulmista näissä kahdessa lähiössä hyvinvointi oli seudullisesti mitattuna verrattain matalaa.

Tampereen kaupunkiseutu muodostuu kahdeksasta kunnasta, jotka organisoivat yhteistyötään maankäytön ja asumisen, liikennejärjestelmien, hyvinvointipalveluiden, sekä ilmasto- ja ennakointityön sektoreilla. Ihmisten hyvinvointiin ja asuinalueiden eriytymiseen liittyvissä kysymyksissä kunta ei kuitenkaan ole aina riittävä tarkastelutaso. Katsetta tuleekin kääntää laajemmin seututasolle, sekä asuinalueiden suhteellisiin eroihin ja ominaispiirteisiin.

Kuntayhtymän projektissa lähdettiin viime vuonna luomaan Tampereen pilotoinnin pohjalta seudullinen hyvinvointi-indeksi eriytymiskehityksen tunnistamiseen ja seurantaan. Muodostettua indeksiä peilattiin suhteessa muihin väestö- ja asuinrakennuskantaa kuvaaviin muuttujiin, ja syntyneiden hyvinvoinnin maantieteellisten keskittymien kautta tunnistettiin asuinalueiden erityispiirteitä. Projektin tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää asuinalueiden palveluiden, rakennuskannan ja asuinympäristöjen suunnittelussa, kehittämisessä ja monipuolistamisessa seudun ja kuntien tasoilla: ennaltaehkäisevästi alueellisten erityispiirteiden tunnistamisen ja haitallisen eriytymiskehityksen välttämisen kautta, sekä korjaavien toimien suuntaamisen kautta.

Jotta asukkaiden hyvinvoinnista rakentuu moniulotteinen ja kattava kokonaiskuva, tarvitaan myös nykyistä kattavampaa tietoa asukkaiden koetusta hyvinvoinnista. Eriytymiskehitystematiikkaan kytkeytyen, Tampereen yliopiston tutkimushanke keskittyykin tänä vuonna selvittämään asukkaiden koettua hyvinvointia, osallisuutta ja suhdetta omaan asuinympäristöönsä Peltolammin ja Multisillan lähiöissä.

3.  Palveluekosysteemin työkalut eriytymiskehityksen ehkäisyssä kansainvälistyvällä Tampereella

Mika Raunio, HL, erikoistutkija/ Siirtolaisuusinstituutti
Kristina Kemi sosiaalipsykologi, YTM, tiimiesimies/ Tampereen kaupunki

Tampereen kaupunki julkisti 2019 kansainvälisen osaamisen strategisen ohjelman, joka
ohjaa kaupungin maahanmuuttajapalveluita. Ohjelman toimenpidekokonaisuudet pyrkivät kehittämään kansainvälistymisen ja maahanmuuton hallintaan tarvittavaa ekosysteemiä ja palvelujen kokonaisuutta, jotka vahvistavat alueellista yhteistyötä ja kehitystä kohti pysyvää palvelurakennetta. Tavoitteena on helpottaa tulijoiden ja heidän perheidensä asettautumista ja työllistymistä Tampereen seudulla, sekä kannustaa heitä osaamisen kehittämiseen.

Strateginen ohjelma pohjautuu vahvasti Tampereen Elinvoima ja kasvupalveluallianssin kehitysohjelman 2019 tavoitteeseen tuottaa työntekijöiden ja työnantajien palvelut järjestäjien ja tuottajien yhteisillä palvelualustoilla ja siirtää painopistettä kohti osaamisperusteisia työllisyyspalveluja. Ekosysteemiä rakentava alustamainen toimintamalli pyrkii tunnistamaan päällekkäisyyksiä ja riippuvuuksia, ja tuomaan synergiaa toimenpiteiden ja projektien välille. Tässä paperissa tarkastelemme, miten osaamislähtöinen ja alustamaisen toimintamalli (Maahanmuuttajien kansainvälinen osaamiskeskus, International House Tampere ja monikielinen neuvonta Mainio) tukee kansainvälisten osaajien, myös vaikeasti työllistyvien ja hitaasti oppivien osaamisen kehitystä ja kiinnittymistä yhteiskunnan paikallisiin rakenteisiin.

1.3. alkaneen Suomen laajimman kuntakokeilun pohjalta Pirkanmaalla edelleen kehitetään
maahanmuuttajien palvelutarjontaa: matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalvelu Mainio kotouttaa omakielistä palveluneuvontaa tarjoamalla, osaamiskeskus tarjoaa moniammatillista palvelua, ja International House edistää yrittäjyyttä ja kohtaantopalveluita. Työllisyys on keskeinen ilmiö niin asiakas‐
kuin yritysrajapinnassakin. Kulttuurisen saavutettavuuden ja sosiaalisen esteettömyyden huomioiminen edistää yhdenvertaisuutta käytännön lisäksi myös rakenteellisella tasolla. 

4. Pienten lasten äitien keskinäiset kaverisuhteet helsinkiläisillä asuinalueilla

Reetta Riikonen, Tuija Seppälä, Katja Repo, Eerika Finell

Puheenvuorossamme esittelemme määrällistä MamaFriend-osatutkimusta, jossa tarkastellaan pienten lasten äitien keskinäisiä kontakteja ja kaverisuhteita Helsingin asuinalueilla. MamaFriend on osa MAMANET-tutkimushanketta, jota rahoittavat Koneen säätiö, Suomen Kulttuurirahasto ja Helsingin kaupunki. Tämän määrällisen osatutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka paljon ja minkä laatuisia kontakteja pienten lasten äideillä on niin oman etnisen ryhmän kuin toisten etnisten ryhmien äiteihin Helsingin asuinalueilla. Lisäksi tavoitteena on paikantaa tekijöitä, jotka ovat yhteydessä etenkin ryhmien välisiin kontakteihin. Tämä on tärkeää, koska ystävyyssuhteet alueen toisiin äiteihin voivat toimia tärkeänä sosiaalisen tuen lähteenä äideille. Osatutkimus toteutetaan kyselytutkimuksena, jonka kohderyhmän muodostavat Helsingissä asuvat alle kouluikäisten lasten äidit. Aineisto kerätään eri puolella Helsinkiä sijaitsevista neuvoloista ja perhekeskuksista kevään 2020 aikana. Kyselyaineistoon tullaan yhdistämään Tilastokeskuksen ja Helsingin kaupungin tuottamaa avointa aluetason tilastotietoa, jonka avulla saamme tietoa siitä, miten asuinalueeseen liittyvät tekijät ovat yhteydessä äitien välisiin kontakteihin. Puheenvuorossa esittelemme käynnissä olevaa tutkimustamme ja pohdimme äitien ystävyyssuhteita arjen hyvinvoinnin ja naapurustojen välisen eriytymisen näkökulmista.

5. Stigmat alueellisen segregaation mekanismeina – Korpusavusteinen diskurssintutkimus

Jenny Tarvainen, University of Jyväskylä

Kielenkäytön vaikutusta segregaation syntyyn ei ole tutkittu, vaikka kielellä on suuri merkitys mielikuvien syntymisessä ja empiirisen tiedon tarve on kaupunkimaantieteen alalla tunnistettu. Esityksessä käsittelen alkuvaiheilla olevaa väitöstyötäni, jonka tarkoituksena on selvittää, kuinka alueen negatiiviset representaatiot, “stigmat”, ovat yhteydessä alueelliseen eriytymiseen. Lähestyn ongelmaa seuraavien tutkimuskysymysten kautta: 1. Kuinka alueellisia stigmoja voidaan tarkastella koneoppimisen avulla? 2. Kuinka alueelliset stigmat rakentuvat kielessä? 3. Kuinka alueelliset stigmat kytkeytyvät sosio-spatiaaliseen segregaatioon?
 
Segregaatiota ja siihen liittyviä kaupunkisuunnittelun ongelmia on tutkittu kattavasti maantieteen ja sosiologian aloilla, mutta lähestymistavat ovat painottuneet vahvasti tilastolliseen analyysiin. Pelkästään tällaiselta analyysilta jää selvittämättä, miten alueiden maine tai stigmatisoituminen rakentuu. Tarkastelen stigmatisoitumista korpusavusteisen diskurssintutkimuksen (CADS) menetelmin. Määrittelen diskurssit Fairclough’n kriittisen diskurssintutkimuksen perinteen mukaisesti kielenkäytöksi, joka ilmentää käyttäjänsä maailmankuvaa, ideologiaa ja yhteiskunnan valtasuhteita sekä rakentaa niitä edelleen.
 
Aineistoni on Suomi24-korpus (aineisto sisältää kaikki foorumin keskustelut vuosilta 2001–2017), josta louhin koneoppisen keinoin toistuvia tapoja käyttää kieltä Helsingin eri asuinalueista puhuttaessa. Tämän pohjalta teen tarkemman diskurssianalyysin, jonka tulokset yhdistän Tilastokeskuksen ruututietokantaan. Tällä tavalla kielellisen todellisuuden tulokset on mahdollista yhdistää materiaaliseen todelisuuteen. Näin täydennän kattavaa tilastollista segergaatiotutkimusta uudenlaisella merkitysanalyysilla.