Abstracts for the sessions 20 & 5 (pdf, updated 8.5.2026)
Co-creating urban futures: Digital technologies, urban visions, and expanded planning practices
Urban planning is at a crossroads where digitalization meets participatory practice, offering new tools and imaginaries for shaping cities with rather than for communities. Against the backdrop of the City of Hope theme—where visions, future images, and narratives shape anticipation, planning, and decision-making—this session explores how emerging technologies and co-creative approaches can deepen participation and foster collective urban futures.
We situate our discussion within the concept of expanded urban planning, which emphasizes inclusive knowledge building that brings together diverse, often fragmented data from both digital and lived sources. This approach not only broadens the scope of participation but also situates planning within community development and shared governance. Expanded planning resonates with the optimistic ethos of City of Hope: it invites proactive engagement, care, and value-based involvement in urban processes.
At the same time, meaningful participation involves two intertwined challenges: supporting citizens to understand proposed changes and helping them to act on that understanding. Digital visualization and immersive environments—such as extended reality (XR) technologies (augmented, virtual, and mixed reality)—offer novel ways to experience, interpret, and negotiate urban data, simulations, and design alternatives. These technologies can make complexities tangible, spark collective imagination, and open space for speculative but grounded conversations about futures we want to build together.
This session invites contributions that investigate:
- Digital and immersive technologies as tools for co-creation, deliberation, and inclusive planning.
- Urban visions and imaginaries that emerge from participatory processes powered by visualization, simulation, and XR.
- Case examples of participatory partnerships, including speculative design, planetary health frameworks, and community-engaged planning practices.
By bringing together theoretical insights and empirical experiences, we aim to reflect on how innovative technologies and co-creative methods can support hopeful and just urban futures. We welcome multi-disciplinary perspectives that connect technology, participation, planning, and social and ecological justice in urban research and practice.
We invite presentations preferably in English.
Chairs
Päivi Keränen (Contact person)
Project Manager at the Smart and Creative City Innovation Hub, Metropolia University of Applied Sciences / PhD Candidate in the Humans and Technologies at the Tampere University
paivi.keranen@metropolia.fi
Jenni Radun
(PhD, adjunct professor in Environmental psychology), R&D Programme Director of Design for Regenerative Cities at the Metropolia University of Applied Sciences
Tekoälyagenttien käyttö osana kestävää ja monilajista kaupunkisuunnittelua
Kaupunkien itsensä määrittelemät ja julkilausutut kaupunkisuunnittelun tavoitteet liittyvät nykyisin usein kestävyysajatteluun ja osallistamisen vahvistamiseen erilaisten prosessien ja teknologioiden avulla. Näin tavoitellaan suunnittelun prosessien moninaisuuden lisäämistä, jotta yhä useampi taho voisi olla muokkaamassa tulevaisuuden kaupunkitilaa moniäänisemmäksi ja nostaa esiin asukkaiden tietoa ja kokemuksia alueesta sen kehittämiseksi.
Nykyistä 2020-luvun kestävää kaupunkisuunnittelua kuvaa monimuotoisuuden ja monilajisuuden tavoitteet. Monilajinen ajattelu (multispecies urbanism) korostaa myös, että kaupungit ovat yhteisiä elinympäristöjä. Toiminta kohti oikeudenmukaisempaa, monilajista kaupunkiympäristöä luo toivoa paremmasta tulevaisuudesta ja tässä
tekoäly voi toimia yhtenä työkaluna tavoitteen saavuttamiseksi.
Monilajisten tekoälyagenttien käyttö suunnittelussa on lähestymistapa, joka sijoittuu kaupunkisuunnittelun, ekologisen ajattelun ja uuden sukupolven tekoälyn risteyskohtaan. Taustalla on erityisesti kasvava kiinnostus monilajiseen urbanismiin ja agenttipohjaiseen tekoälyyn suunnittelun tukena. Tekoälyagentit voisivat edustaa ihmisten lisäksi 1) eläimiä, kasveja, hyönteisiä, sieniä ja mikrobeja, 2) näiden lajien tarpeita, käyttäytymistä ja ekologisia rajoitteita sekä 3) lajien välisiä vuorovaikutuksia kaupunkiympäristössä. Keskeisenä tavoitteena on tuoda ei‑inhimillisten lajien näkökulma näkyväksi suunnitteluprosesseissa.
Etsiessään keinoja vastata luontokatoon ja ilmastokriisiin monilajisten tekoälyagenttien käyttö suunnittelussa voisi auttaa kaupunkeja turvaamaan biodiversiteettiä, suunnittelemaan viheryhteyksiä ja ekologisia käytäviä, arvioimaan rakentamisen vaikutuksia lajeihin, tukemaan ilmastonmuutokseen sopeutumista ja tekemään luontopohjaisista ratkaisuista tietopohjaisempia. Lisäksi voidaan tunnistaa riskejä
esimerkiksi kaupunkidatan hyödyntämisen eettisissä kysymyksissä ja vaikuttaa niiden pienentämiseen. Tekoälyn hyödyntämisessä on tärkeä myös tunnistaa, etteivät suunnitteluprosessin arvovalinnat tai saavutettavuus tehokkuuden kustannuksella vaarannu.
Tavoitteet
Työryhmässä tarkastellaan tekoälyn soveltamista monitieteisestä näkökulmasta kolmen kaupunkisuunnittelun yleisen tavoitteen kautta: kestävyys, osallistaminen ja moniäänisyys. Kestävyystavoitteen kohdalla voidaan tarkastella mahdollisuuksia visioida tulevaisuutta tavoitteen mukaiseen suuntaan, mutta toisaalta pohtia tekoälyn käytön vaatimia lisäresursseja yleisellä tasolla esimerkiksi energian- tai vedenkulutuksen osalta. Vaihtoehtoisia tulevaisuuden kaupunkikuvia luomalla saadaan parempi ymmärrys millainen kaupunkiympäristö voisi olla, mutta samalla
uudelleenarvioidaan mitä nykyisissä suunnitteluprosesseissa voi jäädä huomaamatta tai käsittelemättä kokonaan. Mitä mahdollisuuksia tekoäly avaa ja vastaavasti sulkee kaupunkisuunnittelun kontekstissa?
Työryhmämme tarkastelee tekoälyn käyttöä osana kaupunkisuunnittelua
monipuolisista näkökulmista osana kaupunkisuunnittelun käytäntöjä ja tulevaisuuden visioita. Voisiko tekoäly olla ratkaisu monilajisen kaupunkisuunnittelun lisäämiseen Suomessa? Mitä mahdollisuuksia tekoälytyökalut tarjoavat yhteiskehittämiselle yhdessä asukkaiden kanssa? Voiko tekoäly toimia apurina paikkasidonnaisen tiedon esiintuomisessa alueen asukkailta? Entä esteettömyys, olisiko tekoäly ratkaisu aidosti
esteettömän ja saavutettavan kaupunkitilan luomisessa? Onko tekoälyn
vedenkulutuksella merkitystä suomalaisessa kontekstissa? Mitä eettisen kestävyyden ulottuvuuksia tekoälyn käytössä tulisi huomioida?
Kutsumme työryhmään monipuolisia alustuksia eri painotuksilla esimerkiksi tekoälystä moniäänisen kaupunkisuunnittelun mahdollistajana, tekoälyn ympäristövaikutuksista, tekoälyn vaikutuksista kaupunkisuunnittelun käytäntöihin yhteiskehittämisen sekä osallisuuden prosesseihin tai esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi.
Chairs
Teija Vainio (yhteyshenkilö)
Johtamisen ja talouden tiedekunta, Tampereen yliopisto
teija.vainio@tuni.fi
Suvi Varissaari
Tampereen kaupunki
Minna Säpyskä-Aalto
Tampereen kaupunki
Jenna-Riia Oldenburg
Sitowise Oyj
Jasper de Jonge
Tampereen kaupunki