Vuoden kaupunkikirjoitukseksi 2026 on valittu kirjoittajien Mikko Kyrönviita, Antti Wallin, Riina Lundman, Krista Willman ja Elina Alatalo artikkeli ITE-kaupunki: omaehtoinen aktivismi ja toisin tekemisen politiikka. Kirjoitus on ilmestynyt Yhdyskuntasuunnittelu-lehden numerossa 2-3/2025 (vol.63).
Vuoden kaupunkikirjoitus tarkastelee omaehtoista kaupunkiaktivismia, pyrkimystä muokata omaa elinympäristöään virallisista toimintatavoista riippumatta. Artikkeli kytkeytyy vahvasti klassiseen kaupunkitutkimukseen ja lähestyy omaehtoisen kaupunkitilan muokkaamisen tematiikkaa itsenäisellä ja teoreettisesti kunnianhimoisella otteella. Kirjoittajat kehittävät olemassa olevaa käsitevälineistöä tuomalla siihen uuden, taiteen analogiaan perustuvan näkökulman, ITE-kaupungin. Käsitteen avulla tarkastellaan, miten yhteisöt ja yksilöt kuvittelevat toivottavia kaupunki- ja elinympäristöjä konkreettisena, ontologisella tasolla toimivana kuvitteluna, ei ylhäältä annettuina kaupunkikehittämisen visioina.
Erityisen kiitettävänä arviointiraati piti artikkelin rakentavaa ja toivoa herättävää tutkimusasennetta. Siinä missä kaupunkitilaa käsittelevät tutkimukset nojaavat usein vastustamisen tai purkamisen logiikkaan, on tässä kirjoituksessa lähtökohtana luoda arvoa kaupungille muilla kuin talouden keinoin, kuten ottamalla tila haltuun olemassa olevan kaupungin sisältä päin. Näin artikkeli kytkeytyy myös luontevasti Kaupunkitutkimuksen päivien 2026 Toivon kaupunki -teemaan. Raati nosti esiin tämän yhteensattuman myönteisenä seikkana, vaikka teemaan sopivuus ei arviointikriteeri ollutkaan.
Myös tutkimusasetelma on ansiokas: kirjoittajat ovat tuoneet yhteen aktivismiteeman eri tutkimusaineistoja vuodesta 2010 aina vuoteen 2025. Tämä antaa tutkimukselle ajallista syvyyttä ja vahvistaa johtopäätösten uskottavuutta, mutta korostaa myös tutkimuksen yhteisöllisyyttä. Artikkeli on aidosti viiden tutkijan yhteistyön tulos.
Akateemisesta lähtökohdastaan huolimatta artikkeli on kirjoitettu välittömästi ja sujuvasti. Kirjoitus herättää jo ensiriveistä innon jatkaa lukemista ja tieteellinen sisältö avautuu laajemmalle lukijakunnalle.
Artikkelin kieli on huolellista ja ilmaisu selkeää. Teksti jäsentyy kolmen näkökulman – tilallisuuden, poliittisen toimijuuden ja elämäntavan – kautta, mikä antaa kirjoitukselle selkeän ja toimivan rakenteen. Teksti kulkee näiden jäsennysten mukaisesti johdonmukaisesti eteenpäin ja muodostaa ehyen kokonaisuuden.
Lämpimät onnittelut voittajille!
Vuoden kaupunkikirjoitus -palkinto jaetaan vuosittain parhaalle suomenkieliselle kaupunkitutkimuksen alaan kuuluvalle tieteelliselle artikkelille.
Palkinnon myöntämisen edellytyksenä on, että artikkeli on aihevalinnaltaan, näkökulmaltaan ja tutkimusotteeltaan itsenäinen, kiinnostava ja korkeatasoinen. Se tuo uutta kaupunkitutkimuksen monitieteiselle kentälle ja on ajankohtainen. Arvioinnissa huomioidaan myös huolellinen ja selkeä ilmaisu, jonka kautta tekstit avautuvat laajalle lukijakunnalle.
Perinteikästä ja arvostettua kaupunkikirjoituspalkintoa on jaettu vuodesta 2005 lähtien. Raati valitsi vuoden 2026 palkinnon kahdeksasta tiedelehtien esivalitsemasta artikkelista. Palkintoraadin jäseninä toimivat tutkijatohtori, FT Annamari Kiviaho ja yliopisto-opettaja, TkT Lassi Tähtinen (RYTS), yliopistonlehtori, YTT Minni Haanpää ja etnologi, FM Päivi Leinonen (SKTS) sekä arkkitehti Tarja Laine ja VTT Mika Hyötyläinen (YSS). Raadin puheenjohtajana toimi tutkijatohtori, TkT Pilvi Nummi (YSS).
Yhdyskuntasuunnittelun seura, Suomen kaupunkitutkimuksen seura ja Rakennetun Ympäristön Tutkimuksen Seura palkitsevat vuosittain parhaan kaupunkitutkimusaiheisen kirjoituksen edellisenä vuonna julkaistuista kotimaisista tieteellisistä artikkeleista. Palkinnon tarkoituksena on kannustaa kaupunkitutkijoita työskentelemään kotimaisilla kielillä ja suomalaisia tiedejulkaisijoita julkaisemaan kaupunkiaiheisia kirjoituksia.
Aiempina vuosina palkitut kirjoitukset
2025: Riina Lundman. Kohti neuromoninaisempaa kaupunkia: lähtökohtia yhdenvertaisemmalle ja neuroesteettömälle kaupunkisuunnittelulle. Terra 136:1 (2024).
2024: Arja Turunen. Lähiösuunnittelu sukupuolten tasa-arvon esteenä? Kirjoitus on ilmestynyt Historiallinen aikakausikirja -lehden numerossa 4/2023 (vol.121).
2023: Sanna Ala-Mantila, Tuuli Hirvilammi, Salla Jokela, Markus Laine ja Mikko Weckroth. Kaupunkien rooli kestävyysmurroksessa: planetaarisen kaupungistumisen ja kaupunkien aineenvaihdunnan näkökulmat. Kirjoitus on ilmestynyt Terra-lehden numerossa 4/2022 (vol. 134).
2022: Veera Moll ja Essi Jouhki. Kirjoitus Leikin paikka. Kirjoitus ilmestyi Yhdyskuntasuunnittelu-lehden numerossa 1/2021 (vol. 59 Oikeus kaupunkiin).
2021: Sutela, Elina, Ruoppila, Sampo, Rasinkangas, Jarkko & Jutta Juvenius. Kohtuuhintaisen asumisen hajanainen kokonaisuus. Yhdyskuntasuunnittelu 59: 1 (2020).
2020: Kortelainen, Jamo & Albrecht, Moritz. Tehdaskaupungin uusiutuminen: Äänekosken biotuotetehdas ja yhdyskunnan muutos. Terra 131: 3 (2019)
2019: Van Aerschot, Lina & Salminen, Jarkko. Hyvä, paha lähiö: nuoret ja asuinalueella syntyvä sosiaalinen pääoma. Sosiologia-lehti 3/2018
2018: Faehnle, Maija & Mäenpää, Pasi. Itseorganisoituva kaupunki: hallinta, talous ja demokratia. Futura 4/2017.
2017: Vallius, Antti. Kuvallistettu kuuluminen – Valokuvahaastattelu ja visuaalinen analyysi paikkasuhteiden tutkimuksessa. Terra 128:3 (2016).
2016: Wallin, Sirkku. Kaupunkisuunnittelua ja itseorganisoituvaa toimintaa, kertomus Helsingin Herttoniemen muutoksesta. Alue & ympäristö 44:1 (2015).
2015: Eranti, Veikko. Oma etu ja yhteinen hyvä paikallisessa kiistassa tilasta. Sosiologia 51:1 (2014).
2014: Kaakinen, Inka. Julkijuominen, julkisten tilojen sääntely ja Karhupuiston käytöskukat. Alue ja ympäristö 42:2 (2013).
2013: Verkasalo, Aino. Amatöörien elinympäristötaide lähiöissä. Alue ja Ympäristö 41:1 (2012).
2012: Jokinen, Ari & Viljanen, Ville & Willman, Krista. Kaupunkiluonto käsin tehtynä: Pispalan ryytimaa ja tiheän paikan synty. Alue ja Ympäristö 40:2 (2011).
2011: Lapintie, Kimmo. Intohimon hämärä kohde. Mitä asukas haluaa? Yhdyskuntasuunnittelu 48:2 (2010).
2010: Bäcklund, Pia & Mäntysalo, Raine. Yhdyskuntasuunnittelun teorioiden kehitys ja asukkaiden osallistumisen tarkoitus. Terra 121:1 (2009).
2009: Männistö-Funk, Tiina. Säveltulva kaupungissa – Gramofonimusiikki uudenlaisena kaupungin äänenä ja makukysymyksenä Helsingissä 1929. Ennen & Nyt 3–4/2008. [Tiedote]
2008: Alppi, Samuli & Ylä-Anttila, Kimmo. Verkostourbanismi. Yhdyskuntasuunnittelu 45:2 (2007).
2007: Aaltonen, Aleksi. Rakennushanke moniaineksisena prosessina – esimerkkinä Ilmatieteen laitoksen ja Merenkulkulaitoksen yhteisen toimitalon vaiheet. Yhdyskuntasuunittelu 44: 2 (2006).
2006: Vuolteenaho, Jani & Ainiala, Terhi. Urbaanin paikannimistön haasteita. Kielitieteen ja maantieteen tieteenalatraditioista arkiseen käyttönimistöön Helsingin metropolialueella. Alue ja Ympäristö 34:1 (2005).
2005: Peltonen, Lasse. NIMBY-kiistojen asukaskeskeiset ja kontekstuaaliset selitykset. Alue ja Ympäristö 33:2 (2004).