2. Kaupunki kehona – ihmiskehon ja rakennetun ympäristön suhde kaupunkisuunnittelussa

HelsinkiKaupunkitutkimuksen päivät Helsingissä 5.–6.5.2014

Puheenjohtajat: Emilia Karppinen (Turun yliopisto) Mari Tanninen, (Turun yliopisto), Panu Savolainen (Aalto yliopisto)

Kaupunkeja on halki aikojen kuvattu ihmisen kehoon, sen osiin ja toimintoihin viittaavin vertauksin. Samalla ihmiskehon mikrokosmoksen ja kaupungin makrokosmoksen välinen vastaavuus on innoittanut sekä ohjannut arkkitehtuuria ja yhdyskuntasuunnittelua. Esimerkiksi renessanssin rakennustaiteeseen keskeisesti vaikuttanut antiikin arkkitehti Vitruvius etsi ihanteellisia mittasuhteita sopusuhtaisesta ihmisvartalosta. Japanilaiset arkkitehdit puolestaan inspiroituivat 1960-luvulla ihmisen DNA:n rakenteesta. Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun tasolla kaupungin ja kehon välinen analogia on ollut nähtävissä muun muassa 1800-luvun suurissa rakennushankkeissa sekä niihin kytkeytyneessä hygienia-ajattelussa. Pariisin uudistaja Georges-Eugène Haussmannista puhuttiinkin kirurgina, joka leikkasi kaupungin vatsan auki poistaen vanhan, kuluneen aineksen. Nykyään kaupunki ja ihmiskeho rinnastuvat esimerkiksi tavassa puhua puistoista, kuten New Yorkin Central Parkista kaupungin vihreinä keuhkoina.

Teoreettisesta näkökulmasta ihmiskehon ja kaupungin välistä vastavuoroisuutta on tarkastellut yhdysvaltalainen sosiologi Richard Sennett. Teoksessaan Flesh and Stone (1996) hän esittää kaupunkien muotoutuvan vastaamaan aikakautensa käsitystä ihanteellisesta sekä toisaalta sopimattomasta ihmisvartalosta.  Sennettin ajatukset ovat provokatiivisia, mutta ne johdattelevat pohtimaan kehollisuuden ja rakennetun ympäristön välistä suhdetta.

Työryhmämme tarkoituksena on tarkastella laajalla otteella, miten ihmiskeho ohjaa rakentamista, ja miten käsitykset kehosta muuttavat sekä kaupunkia koskevia käytäntöjä että puhetapoja. Antamistamme historiallisista esimerkeistä huolimatta toivomme esitelmiä useilta eri tieteenaloilta ja aikakausilta sekä käytännön suunnittelutyötä tekeviltä.

 

Työryhmän aikataulu

Ma 5.5. klo 13.30–15.00 (505)

13.30 Alkusanat, Emilia Karppinen, Mari Tanninen, Panu Savolainen

13.40 Aarno Ruusuvuoren Roihuvuoren koulu – Peruskoulu-uudistus valokuvaaja Matti Saanion kuvaamana,
Mikko Lindqvist

14.00 Vanhus ja hissi: viisi teemaa, kymmenen haastattelua, Timo Kopomaa

14.20 Yksityisen ja julkisen kulttuurisia tulkintoja, Katja Maununaho

14.40 Keskustelua

Ti 6.5. klo 13.00–15.00 (313)

13.00 Alkusanat, Emilia Karppinen, Mari Tanninen, Panu Savolainen

13.10 Kaupungin olemuksen paljastaminen kävelyn keinoin – käytännön metodi, Kati Kivelä

13.30 Kannettava laboratorio – Miten avata suunnittelijan kehotietoisuutta?, Anna-Maija Tuunanen

13.50 Ihmisläheinen mittakaava ja sen tuomat ongelmat Joensuun ruutukaavan suunnittelussa 1960-ja 1980-luvuilla, Pekka Piiparinen

14.10 Keskustelua ja loppusanat, Emilia Karppinen, Mari Tanninen, Panu Savolainen

 

 

Työryhmän abstraktit