Taiteella ja kulttuuritoiminnalla on uskottu olevan suotuisia vaikutuksia kaupunginosien kehitykselle. Mm. Helsinki jakaa prosenttitaidetta uusien alueiden rakentamisen yhteydessä. Prosenttitaide kytkeytyy kaupunginosiin tehtäviin rakennusinvestointeihin. Panostus suuntautuu lähinnä kuvataiteisiin.
Vanhoissa kaupunginosissa sovelletaan niin sanottua alueellista osallistavaa Helsingin kulttuurityönmallia positiivisen kehityksen vauhdittamiseen. Mallissa kaupunki nostaa segregaation uhkaamia kaupunginosia taidehankkeiden kohteiksi. Taideinstituutiot tekevät hanke-ehdotuksia kaupungille, joista valitaan avustettavat projektit. Helsingin malli on muunnos Ranskan Lyonin kulttuurimallista, jolla torjutaan segregaatiota ja kulttuurista syrjäytymistä.
Helsingissä on käynnistämässä vuonna 2025 mallin uusi kolmivuotisjakso. Tähän asti on kokemuksia ja vaikutusarviointeja jo viidestä kaudesta (2013-2015, 2016-2018, 2019-2021, 2022-2024), mikä muodostaa jo merkittävän tietopohjan. Helsingin mallissa on suosittu lähinnä esittävää taidetta kuten teatteria ja tanssia. Keskeinen piirre siinä on kolmisuuntainen resurssien vaihdantamalli: kaupunki – taidelaitokset, taidelaitokset – aluetoimijat sekä aluetoimijat – kaupunki. Kolmitahoisuus moninkertaistaa innovatiivisten käytäntöjen mahdollisuudet.
Asukasyhteisöt ovat myös omatoimisesti järjestäneet erilaisia suurempia kaupunginosafestivaaleja aina 1990-luvulta asti. Kaupunki tukee kaupunginosien omaehtoista kulttuuria avustuksilla. Paikallinen kulttuuritoiminta on laajentunut viime vuosina festivaalien lisäksi myös mm. kaupunginosanäytelmiin ja -musiikkiin.
Hankkeiden arvioinneissa on tutkailtu yksilötasolla kulttuurin harrastamisen ja osallistumisen muutoksia sekä myös hankkeiden vaikutuksia alueisiin. Aluevaikutusten tunnistaminen edellyttää pitkäjänteistä seurantaa. Seurannassa arvioidaan paikallista organisoitumista teosten tuottamiseen, mutta myös teoksiin liittyviä merkityksiä ja merkitysten tulkintaa alueidentiteetin ja -maineen rakentumisessa.
Työryhmään haetaan erityisesti esityksiä, joissa tarkastellaan taiteesta ja kulttuuritoiminnasta syntyvien hyötyjen arviointia joko yksilö- tai aluetasolla.
Puheenjohtajat
Sara Kuusi
Erityissuunnittelija
Helsingin Kaupunki
sara.kuusi@hel.fi
Ari Tolvanen
ari.tolvanen@pp.htv.fi
Esitykset
1. Kulttuurityön painotusten muutokset Helsingissä 1980-2020
Esittäjä: Ari Tolvanen, FK, suunnittelija (eläk.) ari.tolvanen@pp.htv.fi
Puheenvuorossa luodaan katsaus Helsingin luovuus- ja kulttuuriajatteluun muutamien viime vuosikymmenien ajalta. Kohdetta lähestytään sekä ylhäältä kansalliselta tasolta että alhaalta asukkaiden ja osallisuuden näkökulmasta. Yhteiskunnan muutos ja valtarakenteissa tapahtuneet vaihdokset näkyvät eri osasektoreilla, myös kulttuurissa. Laki kuntien kulttuuritoiminnasta vuonna 1980 pohjasi vahvasti osallisuuteen osana hyvinvointivaltiokonseptia. Jo 1990-luvulla osallisuuspuhunta alkaa kuitenkin hiipua ja korvautua taiteen edistämisellä kuntatasollakin.
Hyvinvointivaltiollinen hegemoniarakenne korvautuu markkinaliberalismilla. Kulttuuri alettiin nähdä laajemmin myös osana taloutta. Maailmalla monet kaupungit käyttivät kulttuuria uudistumisensa välineenä. Mm. kulttuuripääkaupunkivuosi nosti Helsingissäkin tällaista pohdintaa.
Monista satsauksista huolimatta kulttuurista ei kuitenkaan tullut Helsingille läpileikkaavaa uudistumisen keihäänkärkeä. 1990-luvun laman aiheuttama niukkuus ja tulosjohtaminen ajoivat hallintokunnat keskittymään ydintehtäviinsä eikä horisontaaliselle yhteistyölle jäänyt enää tarpeeksi sijaa. Tämä tuntuu olevan haaste edelleenkin.
Osallisuuspuhunta alkaa kuitenkin uudelleen 2010 -luvulla. Poliitikot ovat keskeisessä roolissa. Nyt osallisuutta vauhdittaa mm. kasvava huoli alueellisesta segregaatiosta ja yksilöiden kulttuurisesta syrjäytymisestä. Myös Helsingin kulttuuritoimi alkaa viritellä uudenlaista osallistavaa kulttuurityön malliaan. Sillä innostetaan taidelaitoksia jalkautumaan lähiöihin kehittelemään yhdessä asukkaiden kanssa helposti lähestyttäviä luomisen tapoja. Oppia otetaan Lyonista ja Ranskasta, jossa julkisia avustuksia nauttivat laitokset on jo pitempään velvoitettu vastaavaan työhön. Lyonin mallista tehdään tarkempi kuvaus. Malliin voidaan nyt viitata ja saada sitä kautta poliittinen hyväksyntä oman muunnelman käynnistämiselle.
Taiteella ja kansalaisyhteiskunnalla on aina ollut Suomessa tiivis, joskin alati muuttuva suhde. Populismi eliitinvastaisuudellaan on nyt haastamassa tämän suhteen radikaalisti. Miten eri kulttuurikentän osapuolet vastaavat haasteeseen? Onko kulttuuripolitiikan linjauksilla väliä?
Puheenvuoron pitäjä on työskennellyt Helsingin kulttuuritoimessa viidellä eri vuosikymmenellä.
2. Helsingin osallistava alueellinen kulttuurityömalli – aluekehittäminen taiteen ja kulttuurin keinoin
Esittäjä: Sara Kuusi, erityissuunnittelija, Helsingin kaupunki – Kulttuurin edistäminen palvelu, (sara.kuusi@hel.fi)
Helsingissä kulttuurin harrastaminen ja kaupungin jakamat avustukset ovat tehtyjen selvitysten mukaan keskittyneet ydinkeskustaan. Vuodesta 2016 tätä vinoutumaa on pyritty oikaisemaan ns. ’Helsingin alueellisella osallistavalla kulttuurityön mallilla’. Kulttuuriavustuksista on korvamerkitty nykyään 600 000 € /vuosi taidelaitosten ja -yhteisöjen jalkautumiseen keskustan ulkopuolisiin kaupunginosiin kolmivuotiskausiksi. Tavoitteena on luoda asukkaiden ja paikallisyhteisöjen kanssa taidelähtöisiä sisältöjä ja työtapoja, jotka lisäävät kulttuurin saatavuutta ja asukkaiden osallistumismahdollisuuksia. Käynnissä on hankekokonaisuuden kolmas kolmivuotiskausi.
Seuraavan kolmivuotiskauden kohdekaupunginosat ovat Malmi, Kontula, Meri-Rastila ja Kannelmäki-Malminkartano. Valikoituneet kaupunginosat ovat käynnissä olevan Kaupunkiuudistus- hankkeen kohdealueita. Helsingin tavoitteena on olla kaupunki, jossa asuinalueet eivät eriydy ja kaikkialla on mahdollista elää turvallista ja viihtyisää elämää positiivisesti omaleimaisissa kaupunginosissa. Kaupunkiuudistus on työkalu, jolla Helsinki toteuttaa tätä strategista tavoitetta ja mahdollistaa kaupunginosien tasavertaisuuden ja hyvinvoinnin. Kaupunkiuudistuksen tavoitteet jakautuvat neljään eri painopistealueeseen: elinvoima, kaupunkiympäristö, palvelut ja osallisuus.
Helsingin malli vastaa selkeästi Helsingin kaupungin keskeisiin strategioihin. Kaupunkistrategiassa korostetaan syrjäytymisen ehkäisyn ja alueellisen eriarvoistumisen vastaisen työn tärkeyttä. Strategian mukaan Helsinki vahvistaa asemaansa osallisuuden ja avoimuuden kansainvälisenä edelläkävijänä. Helsingin malli vastaa Helsingin hyvinvointisuunnitelman painopisteisiin ja tavoitteisiin, kulttuurin saavutettavuus tunnistetaan osaksi asukkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Helsingin mallin käynnissä olevia hankkeita on seurattu kolmikantaisen vaikuttavuus patteriston avulla. Hankkeita toteutetaan tiiviissä yhteistyössä asukkaiden, aluetoimijoiden ja taidelaitosten välillä – ja vaikutusten todentumista myös seurataan näillä kolmella tasolla. Arvioinnin ja toimijoiden tapaamisten perusteella voimme todeta, että hankkeet ovat mahdollistaneet asukkaille onnistumisen, ilon ja voimaantumisen kokemuksia, mielekästä yhdessä tekemistä sekä oman äänen ja luovuuden ilmaisua. Taidelaitokset ovat puolestaan saaneet käyttöönsä uusia yhteisöllisiä toimintamalleja ja työtapoja, uudenlaista ilmaisua ja oppimista sekä uusia yleisöjä ja kumppanuuksia. Kohdekaupunginosissa hanketoiminta on vahvistanut alueen yhteisöllisyyttä, alueylpeyttä sekä viihtyvyyden ja turvallisuuden tunnetta.
3. Pääroolissa asuinalue – Teatteritaide osana alueellista kehitystyötä
Esittäjä: Jenny Jumppanen, Helsingin Kaupunginteatteri, jenny.jumppanen@hkt.fi
Jenny Jumppanen esittelee loppuvuodesta 2023 laaditun opinnäytetyön tuloksia (Turun ammattikorkeakoulu – Taiteen uudet kontekstit koulutusohjelma). Opinnäytetyö nostaa esiin teatteritaiteen moniulotteiset mahdollisuudet osana yhteiskunnallista kehitystyötä. Taideorganisaatioiden toteuttaman jalkautuvan taidetoiminnan keinoin halutaan vaikuttaa muun muassa asuinalueiden kulttuurilliseen kehitystyöhön, alueelliseen eriarvoistumiseen ja myönteiseen alueprofilointiin. Opinnäytetyön tavoitteena on kasvattaa tämän työskentelyn tunnettuutta ja avata teatterintekijän motiiveja työskennellä osallisuutta ja saavutettavuutta korostavista lähtökohdista käsin. Keskiössä on Helsingin Kaupunginteatterin yleisötyöosaston toteuttama alueellinen taidetoiminta ja aluehanke, Pääroolissa Malmi, joka on yksi Helsingin kaupungin rahoittamista osallistavan kulttuurityön Helsingin malli -hankkeista.
Osana opinnäytetyötä ja Pääroolissa Malmia toteutettiin katsojakysely hankkeen toisena toimintavuonna tehdyn Zone Malmi -teatteriesityksen yhteyteen. Kyselyllä tutkittiin, millaisia vaikutuksia teatteriesityksen näkemisellä oli katsojan mielikuviin Malmista alueena. Kyselyn tulokset osoittavat muutosta tapahtuneen ja tukevat onnistumista hanketavoitteiden saavuttamisessa sekä näkemystä alueellisen taidetoiminnan tarpeellisuudesta. Pääroolissa Malmi jatkaa toimintaansa kaudelle 2024 myönnetyn Helsingin mallin erillisrahoituksen turvin. Pääroolissa Malmi, paikallisuudestaan huolimatta, voidaan nähdä toimivan esimerkkinä alueellisesta taidetoiminnan mallista, joka voi olla siirrettävissä muihinkin kaupunginosiin tai kaupunkeihin.
4. Kokemuksia osallistavan ja yhteisöllisen taiteen tuottamisesta
Esittäjä: Marja Salmela, Maunula-Seura ry, marru.salmela@gmail.com
Esityksessä tarkastellaan kulttuuriprojektien toteuttamista ja vaikutuksia kaupunginosatasolla. Osana Helsingin mallia, Helsingin kaupunki rahoitti kulttuurilaitosten ja yhdistysten hankkeita neljällä alueella vuosina 2016-2018. Maunula oli yksi näistä kohdekaupunginosista. Maunulassa toteutettiin Kansallisteatterin ”Maunulan maisema” -hanke ja Mediataideyhdistys m-cultin ”Osallistavan mediataiteen residenssit” -hanke. Molemmista kulttuurihankkeesta jäi positiivisia kokemuksia alueelle.
Keväällä 2019 alkoi Kansallisteatterin teatterihankkeen inspiroimana Maunula-näytelmän käsikirjoituksen teko paikallisvoimin. Tavoitteena oli tehdä yhteisöllinen ja osallistava näytelmä. Korona pidensi teatteriprosessia ja näytelmän teko venyi syksyyn 2021 asti. Entäs nyt Maunula? -näytelmää esitettiin viisi kertaa ja sen näki 500 ihmistä. Näytelmä palkittiin Helsingin vuoden 2021 kulttuuriteko -tunnustuksella tammikuussa 2022. Koska kokemus teatterin teosta oli palkitseva ja opettavainen, käynnistyi Maunula-näytelmä 2:n tekeminen maaliskuussa 2022. Lähtökohtana oli taas kehyskertomus, johon paikalliset kirjoittajat tekivät episodeja.
Näytelmän teossa tarvitaan ammattilaisia. Maunula-näytelmässä keskeinen ammattilainen oli alueella asuva ohjaaja ja hänen musiikkialan ystävänsä. Näyttelijät olivat harrastelijoita. Tekemistä helpotti, että näytelmä koostui kehyskertomuksesta ja episodeista, jolloin rakenne mahdollisti prosessimaisen, kehkeytyvän työstämistavan. Tästä taas aiheutui epävarmuutta näyttelijöille.
Näytelmän osallistuvuus liittyy käsikirjoituksen tekoon. Paikalliset toimittajat osallistuivat kirjoittamiseen. Näytelmää säesti Maunulan yhteiskoulun lukiolainen. Kaupunginosan mediat kuten Maunulan Sanomat tukivat näytelmän tekoa. Joka numerossa oli teatterista artikkeli. Näytelmän sisältö vahvisti maunulalaista identiteettiä. Sen avulla pystyttiin käsittelemään vaikeitakin asioita. Käytetty huumori hyperbola eli liioittelu. Näytelmä yhdisti Maunulan eri taustaisia ihmisiä. Maunulan kokemuksena on, että kulttuuriprojekti vahvistaa paikallista osaamista prosessien hallinnasta sekä vahvistaa identiteettiä sekä parantaa alueen mainetta.