7. Kaupunkiluonnon hiilinielut ja -varastot vahvemmin osaksi ilmastovaikutusten arviointia

Kasvillisuudella on oleellinen osa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Hiilinielut ovat saaneet paljon huomiota etenkin metsätaloudessa, kun taas kaupunkiluonnon nielut ovat jääneet keskusteluissa metsien varjoon. Viimeaikaisen tutkimuksen mukaan kaupunkikasvillisuus esimerkiksi Helsingissä sitoi 7 % kaupungin liikenteen ja energiantuotannon hiilidioksidipäästöistä. Kaupunkiluonnon hiilinieluilla ja -varastoilla onkin oleellinen osa kaupunkien kunnianhimoisia pyrkimyksiä kohti hiilineutraalisuutta tai hiilinegatiivisuutta.

Kaupunkien hiilinielujen ja -varastojen vahvempaa huomioonottamista maankäytön suunnittelussa osana muuttuvaa kaupunkia vaikeuttaa kuitenkin puutteellinen tutkimusdata erilaisten kasvillisuustyyppien hiilinieluista nykyisessä ja tulevaisuuden ilmastossa sekä rajalliset menetelmät näiden määrittämisessä. Metsissä ja muissa luonnollisissa ympäristöissä tehdyt hiilinielumittaukset eivät ole suoraan käytettävissä kaupunkikasvillisuuden hiilinielujen arvioimisessa johtuen kaupunkiympäristön erityispiirteistä, kuten paikallisista ilmasto-oloista, veden saatavuudesta sekä suuresta lajikirjosta ja vaihtelevista kasvuolosuhteista. Kaupunkipuiden merkitys hiilinieluina ja varastoina tunnistetaan, mutta muut kasvillisuustyypit kuten pensaat ja nurmialueet ovat jääneet vähälle huomiolle. Samaan aikaan maaperän rooli jää usein huomiotta, vaikka suurin osa hiilivarastosta sijaitsee maaperässä eikä maanpäällisessä kasvillisuudessa.

Kaupunkiluonnon hiilinielujen ja -varastojen entistä parempi huomioiminen kaupunkisuunnittelun eri vaiheissa edellyttää uusia lähestymistapoja. Suunnittelun tueksi onkin viime aikoina kehitetty erilaisia hiilinielujen ja -varastojen laskentatyökaluja sekä viherrakentamista koskevia päästötietoja, joilla erilaisten alueidenkäyttöratkaisujen ja viherratkaisuiden ilmastovaikutuksia voidaan tarkastella entistä paremmin.  Nämä eivät kuitenkaan pysty kattavasti vielä huomioimaan kaupunkien viheralueiden moninaisuutta ja siksi olisi oleellista löytää keinoja, joilla kasvavaa määrää kaupunkien viheraleuiden hiiliviisaudesta saataisiin erilaisiin työkaluihin ja päästötietokantoihin mukaan.

Työryhmän tavoitteena on tuoda yhteen tutkijoita, hiilinielulaskentatyökalujen kehittäjiä sekä kaupunkisuunnittelijoita pohtimaan yhdessä kehittämistarpeita koskien kaupunkiluonnon hiilinielujen ja varastojen arvioimista sekä miettimään keinoja, joilla tutkimustieto saataisiin tehokkaimmin mukaan käytäntöön ja mukaan erilaisiin hiilinielujen laskentatyökaluihin ja osaksi kaupunkisuunnittelun käytäntöjä. Työryhmässä tullaan myös jakamaan viimeisimpiä tutkimustuloksia erilaisten kaupunkikasvillisuustyyppien hiilinielujen ja -varastojen voimakkuudesta ja tehokkaista keinoista kaupunkiluonnon hiilinielujen kasvattamiseksi ja varastojen säilyttämiseksi.

***

Strategisen neuvoston rahoittama CO-CARBON hanke tutkii kaupunkiluonnon hiiliviisautta ja sitä, kuinka hiilinieluja saataisiin lisättyä suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon kautta.

Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Avoin ry:n kehittämä Hiilikartta-työkalu auttaa arvioimaan maankäytön suunnitelmien aiheuttaman muutoksen maaperän ja kasvillisuuden hiilivarastoon. Hanke on saanut rahoitusta maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni-ohjelmasta.

Puheenjohtajat

Leena Järvi
Helsingin yliopisto
leena.jarvi@helsinki.fi

Johanna Hohenthal
Helsingin yliopisto
johanna.hohenthal@helsinki.fi

Ranja Hautamäki
Aalto yliopisto
ranja.hautamaki@aalto.fi

Vuokko Heikinheimo
Suomen ympäristökeskus
vuokko.heikinheimo@syke.fi

Antti Rehunen
Suomen ympäristökeskus
antti.rehunen@syke.fi


Esitykset

1.