Alati kehittyvät digitaaliset osallistumismenetelmät ja kasvava tietomäärä tuovat uusia mahdollisuuksia laajentaa ymmärrystä elinympäristöihin liittyvistä arvoista ja kehitystarpeista ja hyödyntää tätä tietoa suunnittelun ja vaikuttamisen taustalla. Esimerkiksi paikkatietopohjainen osallistieto mahdollistaa asukkaiden kokemusperäisen tiedon ja tarinoiden liittämisen osaksi kaupunkisuunnittelua tuoden esiin paikallisia tarpeita koskevia näkökulmia, joita perinteiset vuorovaikutusprosessit eivät välttämättä tavoita.
Digitaalisten osallistumismenetelmien yleistyessä näitä menetelmiä käsittelevän tutkimuksen painopiste on siirtynyt yhä selvemmin osallistiedon integrointiin ja vaikuttavuuteen liittyviin kysymyksiin. Uudet tietotyypit ja menetelmät tuovat myös käytännön haasteita suunnittelutyöhön. Tunnistetut haasteet liittyvät esimerkiksi osallistiedon analysointiin, säilyttämiseen ja jakamiseen organisaatioissa. Digitaalisen osallistumisen myötä kerättävä tieto voi olla monimuotoista, kuten karttamerkintöjä, avoimia vastauksia tai tarinoita, jotka vaativat uudenlaisia analyysimenetelmiä. Tiedonkeräysvaiheen haasteina ovat esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa marginaaliin jäävien osallisryhmien tavoittaminen ja yhdenvertaiset edellytykset käyttää digitaalisia työkaluja. Tiedon integroinnissa osaksi suunnittelua on tunnistettu haasteita, jotka voivat liittyä esimerkiksi kerätyn tiedon hyödynnettävyyteen eri suunnittelukonteksteissa, kun kerätty aineisto ei esimerkiksi vastaakaan suunnittelijoita askarruttaviin kysymyksiin tai sovi mittakaavaltaan sen hetkiselle suunnittelutasolle. Suunnittelijoiden ja päätöksentekijöiden omat arvot ja näkemykset voivat myös sekoittua osallistiedon käsittelyyn sekä siitä tehtäviin tulkintoihin.
Työryhmän tavoitteena on rakentaa suunnittelijoiden, tutkijoiden ja muiden kaupunkisuunnitteluun osallistuvien tahojen kesken jaettua käsitystä digitaalisen osallistiedon käyttöön liittyvistä hyvistä toimintatavoista sekä tiedon vaikuttavuuden arvioinnista. Haemme työryhmään sekä empiirisiä että teoreettisia aihetta käsitteleviä puheenvuoroja. Työryhmä on avoin sekä tutkijoiden että kaupungeissa ja kolmannella sektorilla työskentelevien puheenvuoroille, ja toivomme moniäänistä keskustelua käytännön suunnittelun ja tutkimuksen välillä.
Kutsumme työryhmään esimerkiksi seuraavia aiheita käsitteleviä puheenvuoroja:
- Esimerkkejä digitaalista osallistietoa hyödyntävistä suunnittelu- tai tutkimushankkeista
- Menetelmät digitaalisen osallistumisen ja osallistiedon vaikuttavuuden arviointiin
- Kriittisiä pohdintoja digitaalisen osallistiedon käytöstä, tiedonvälityksestä ja uusien toimintatapojen käyttöönotosta suunnittelukontekstissa
Puheenjohtajat
Anna Kajosaari
Institute for Urban and Regional Research, Austrian Academy of Sciences
anna.kajosaari@oeaw.ac.at
Marketta Kyttä
Rakennetun ympäristön laitos, Aalto-yliopisto
Tiina Rinne
Liikenteen tutkimuskeskus Verne, Tampereen yliopisto
Sanna Rossi
Rakennetun ympäristön laitos, Aalto-yliopisto
Sessio 3a
Torstai 15.5 klo 12.30-14.00
Tieteiden talo, Arokallio
Suvi Varissaari (Tampereen kaupunki): Digitaalisen kaksosen hyödyntäminen kaupunkisuunnittelussa – kokemuksia Tampereen Kannen alueen julkisen vihreän tilan osallistamistiedon keruusta
Pilvi Nummi (Aalto-yliopisto): Osallistiedon rooli tietomallimuotoisessa kaavoituksessa ja Ryhti-järjestelmässä
Maria Hakkarainen (Lapin yliopisto): Digitaalinen kokemustieto kaupunki- ja matkailusuunnittelussa: Rovaniemen asukaskysely
Paul Bairoh (Aalto-yliopisto): Urbaanin hyvinvoinnin sopeutuvuusmalli – Tutkielma läsnäoloon perustuvasta kaupunkiympäristön ominaisuuksien sopeutuvuusmallinnuksesta koettuun hyvinvointiin Turussa
Sessio 3b:
Torstai 15.5 klo 14.30-16.00
Tieteiden talo, Arokallio
Laura Malm-Grönroos (Espoon kaupunki): Mun Espoo kartalla – asukasdata suunnittelijoiden käytössä
Marketta Kyttä (Aalto-yliopisto): Paikkalähtöinen prioriteettimalli vuorovaikutteiseen suunnitteluun
Saana Rossi (Espoon kaupunki / Aalto-yliopisto): Kokemuksellisen paikkatiedon hyödyntäminen kaavoituksessa: Asukaskokemusten muutokset vuoden 2020 ja 2024 välillä Espoossa
Valtteri Nurminen (Aalto-yliopisto): Osallistavan paikkatiedon vaikuttavuus kaupunkisuunnittelussa: Kokemuksia suomalaisista suunnitteluprojekteista