Vuoden kaupunkikirjoitus 2025
Vuoden kaupunkikirjoitus 2025 on valittu – palkinto Riina Lundmanin artikkelille neuromoninaisesta kaupunkisuunnittelusta
Kansallisia Kaupunkitutkimuksen päiviä järjestävät tieteelliset seurat ovat valinneet vuoden 2025 kaupunkikirjoituksen. Palkinto myönnetään vuosittain parhaalle suomenkieliselle, kaupunkitutkimuksen alaan kuuluvalle tieteelliselle artikkelille. Tänä vuonna palkinnon saa Riina Lundmanin artikkeli ”Kohti neuromoninaisempaa kaupunkia: lähtökohtia yhdenvertaisemmalle ja neuroesteettömälle kaupunkisuunnittelulle”, joka on julkaistu Terrassa.
Raadin puheenjohtajana toimi Minni Haanpää Lapin yliopistosta, edustaen Suomen Kaupunkitutkimuksen Seuraa. Kuusihenkiseen raatiin kuuluivat myös Päivi Leinonen (Suomen Kaupunkitutkimuksen Seura), Mikko Airikkala ja Lassi Tähtinen (Rakennetun ympäristön tutkimuksen seura), sekä Tarja Laine ja Pilvi Nummi (Yhdyskuntasuunnittelun seura).
Kilpailuun osallistui 19 artikkelia 11 kotimaisesta julkaisusta. Näistä raati valitsi arvioitavaksi 9 tekstiä, jotka käytiin läpi sekä yksilöarvioinnein että yhteisessä keskustelussa.
Voittaja-artikkeli käsittelee ajankohtaisesti ja uudistavasti urbaanin ympäristön suunnittelua ihmiskeskeisestä näkökulmasta. Se tuo esiin inhimillisen kaupunkikokemuksen moninaisuuden ja haastaa vallitsevia oletuksia urbaanista tilasta. Artikkeli tarjoaa vaikuttavan kirjallisuuskatsauksen ja selkeän analyysin, joka avautuu laajalle lukijakunnalle. Se tuottaa uutta tietoa niin monitieteiseen kaupunkitutkimukseen kuin käytännön suunnittelutyöhön, erityisesti osallisuuden ja kokemuksellisuuden näkökulmista.
Lisäksi raati myönsi kunniamaininnan artikkelille ”Kaupunkivihreä ilmastotekona”, jonka ovat kirjoittaneet Ranja Hautamäki ja Mari Ariluoma ja joka on julkaistu Arkkitehti-lehdessä. Artikkeli tuo ilmastonmuutoksen torjunnan konkreettiseksi osaksi kaupunkisuunnittelua ja tarjoaa selkeän, tutkittuun tietoon perustuvan näkökulman hiilen sitomisen mahdollisuuksiin kaupunkiympäristössä.
Lämpimät onnittelut voittajille!
Vuoden kaupunkikirjoitus -palkinto jaetaan vuosittain parhaalle suomenkieliselle kaupunkitutkimuksen alaan kuuluvalle tieteelliselle artikkelille.
Palkinnon myöntämisen edellytyksenä on, että artikkeli on aihevalinnaltaan, näkökulmaltaan ja tutkimusotteeltaan itsenäinen, kiinnostava ja korkeatasoinen. Se tuo uutta kaupunkitutkimuksen monitieteiselle kentälle ja on ajankohtainen. Arvioinnissa huomioidaan myös huolellinen ja selkeä ilmaisu, jonka kautta tekstit avautuvat laajalle lukijakunnalle.
Perinteikästä ja arvostettua kaupunkikirjoituspalkintoa on jaettu vuodesta 2005 lähtien. Raati valitsi vuoden 2022 palkinnon viidestä tiedelehtien esivalitsemasta artikkelista. Palkintoraadin jäseninä toimivat erikoisasiantuntija Lauri Jääskeläinen (YM), dosentti Eerika Koskinen-Koivisto (Jyväskylän yliopisto), yliopistonlehtori Silja Laine (Turun yliopisto), tohtorikoulutettava Tea Lönnroth (Aalto-yliopisto), tutkijatohtori Pilvi Nummi (Aalto-yliopisto) sekä tohtorikoulutettava Lassi Tähtinen (Aalto-yliopisto). Raadin puheenjohtajana toimi prof. emerita Hilkka Lehtonen. Palkinnon voittajat julkistettiin 4.5.2023 kaupunkitutkimuksen päivillä.
Yhdyskuntasuunnittelun seura, Suomen kaupunkitutkimuksen seura ja Rakennetun Ympäristön Tutkimuksen Seura palkitsevat vuosittain parhaan kaupunkitutkimusaiheisen kirjoituksen edellisenä vuonna julkaistuista kotimaisista tieteellisistä artikkeleista. Palkinnon tarkoituksena on kannustaa kaupunkitutkijoita työskentelemään kotimaisilla kielillä ja suomalaisia tiedejulkaisijoita julkaisemaan kaupunkiaiheisia kirjoituksia.
Aiempina vuosina palkitut kirjoitukset
2024: Arja Turunen. Lähiösuunnittelu sukupuolten tasa-arvon esteenä? Kirjoitus on ilmestynyt Historiallinen aikakausikirja -lehden numerossa 4/2023 (vol.121).
2023: Sanna Ala-Mantila, Tuuli Hirvilammi, Salla Jokela, Markus Laine ja Mikko Weckroth. Kaupunkien rooli kestävyysmurroksessa: planetaarisen kaupungistumisen ja kaupunkien aineenvaihdunnan näkökulmat. Kirjoitus on ilmestynyt Terra-lehden numerossa 4/2022 (vol. 134).
2022: Veera Moll ja Essi Jouhki. Kirjoitus Leikin paikka. Kirjoitus ilmestyi Yhdyskuntasuunnittelu-lehden numerossa 1/2021 (vol. 59 Oikeus kaupunkiin).
2021: Sutela, Elina, Ruoppila, Sampo, Rasinkangas, Jarkko & Jutta Juvenius. Kohtuuhintaisen asumisen hajanainen kokonaisuus. Yhdyskuntasuunnittelu 59: 1 (2020).
2020: Kortelainen, Jamo & Albrecht, Moritz. Tehdaskaupungin uusiutuminen: Äänekosken biotuotetehdas ja yhdyskunnan muutos. Terra 131: 3 (2019)
2019: Van Aerschot, Lina & Salminen, Jarkko. Hyvä, paha lähiö: nuoret ja asuinalueella syntyvä sosiaalinen pääoma. Sosiologia-lehti 3/2018
2018: Faehnle, Maija & Mäenpää, Pasi. Itseorganisoituva kaupunki: hallinta, talous ja demokratia. Futura 4/2017.
2017: Vallius, Antti. Kuvallistettu kuuluminen – Valokuvahaastattelu ja visuaalinen analyysi paikkasuhteiden tutkimuksessa. Terra 128:3 (2016).
2016: Wallin, Sirkku. Kaupunkisuunnittelua ja itseorganisoituvaa toimintaa, kertomus Helsingin Herttoniemen muutoksesta. Alue & ympäristö 44:1 (2015).
2015: Eranti, Veikko. Oma etu ja yhteinen hyvä paikallisessa kiistassa tilasta. Sosiologia 51:1 (2014).
2014: Kaakinen, Inka. Julkijuominen, julkisten tilojen sääntely ja Karhupuiston käytöskukat. Alue ja ympäristö 42:2 (2013).
2013: Verkasalo, Aino. Amatöörien elinympäristötaide lähiöissä. Alue ja Ympäristö 41:1 (2012).
2012: Jokinen, Ari & Viljanen, Ville & Willman, Krista. Kaupunkiluonto käsin tehtynä: Pispalan ryytimaa ja tiheän paikan synty. Alue ja Ympäristö 40:2 (2011).
2011: Lapintie, Kimmo. Intohimon hämärä kohde. Mitä asukas haluaa? Yhdyskuntasuunnittelu 48:2 (2010).
2010: Bäcklund, Pia & Mäntysalo, Raine. Yhdyskuntasuunnittelun teorioiden kehitys ja asukkaiden osallistumisen tarkoitus. Terra 121:1 (2009).
2009: Männistö-Funk, Tiina. Säveltulva kaupungissa – Gramofonimusiikki uudenlaisena kaupungin äänenä ja makukysymyksenä Helsingissä 1929. Ennen & Nyt 3–4/2008. [Tiedote]
2008: Alppi, Samuli & Ylä-Anttila, Kimmo. Verkostourbanismi. Yhdyskuntasuunnittelu 45:2 (2007).
2007: Aaltonen, Aleksi. Rakennushanke moniaineksisena prosessina – esimerkkinä Ilmatieteen laitoksen ja Merenkulkulaitoksen yhteisen toimitalon vaiheet. Yhdyskuntasuunittelu 44: 2 (2006).
2006: Vuolteenaho, Jani & Ainiala, Terhi. Urbaanin paikannimistön haasteita. Kielitieteen ja maantieteen tieteenalatraditioista arkiseen käyttönimistöön Helsingin metropolialueella. Alue ja Ympäristö 34:1 (2005).
2005: Peltonen, Lasse. NIMBY-kiistojen asukaskeskeiset ja kontekstuaaliset selitykset. Alue ja Ympäristö 33:2 (2004).