Kaupunginosatoimijat uusien ideoiden lähteinä ja positiivisen muutoksen tuottajina

Kaupunginosatoimijat uusien ideoiden lähteinä ja positiivisen muutoksen tuottajina

 

Puheenjohtaja:

Tekniikan tohtori Eino Rantala

eino.rantala@ekosto.fi

puh. 0400 410 835
Kaupunginosien kehittäjäverkosto (KaKe)
http://kaupunginosat.net/ruohonkarjet/

 

Helsingissä asukkaat ylläpitävät vapaaehtoisvoimin asujaimiston pysyvyyttä ja asuinalueiden kehitystä edistäviä käytäntöjä eli ylläpitävät asukastaloja, tekevät paikallislehtiä sekä ylläpitävät alueen kotisivuja ja Facebook-seiniä. Miten alueen kommunikaation ja verkostojen kehittäminen sekä asukkaiden kehittäjäverkostojen toiminta on vaikuttanut alueiden kehitykseen?

Reino Sirén nostaa esille asuinalueiden negatiivista muutosta selittävänä käsitteenä ”sosiaalisen disorganisaation” ja positiivista kehitystä selittävänä käsitteenä ”kollektiivisen tehokkuuden” Yhdyskuntapolitiikka-lehden numeron 6/2015 artikkelissa ”Joutuvatko huono-osaisilla alueilla asuvat muita useammin uhkailun ja väkivallan kohteeksi?”.

Voidaanko kaupunginosissa tapahtuvaa positiivista kehitystä selittää pitkäjänteisellä ja määrätietoisella asukastoiminnalla? Helsingin tietokeskuksen Katja Vilkaman & co tutkimusraportissa vuodelta 2014 ”Erilaistuva pääkaupunkiseutu – sosioekonomiset erot alueittain 2002–2012” todetaan, että kolmella pääkaupunkiseudun matalan statusindeksin luokkaan kuuluneella alueella kehitys on edennyt keskimääräistä myönteisemmin. Vantaan Vallinoja, Helsingin Maunula ja Espoon Kirkkojärvi ovat kohentaneet asemaansa. Samoin Helsingin kaupungin tietokeskuksen koettua turvallisuutta koskevissa tutkimuksissa 2003-2012 Maunula on parantanut merkittävästi asemiaan alueiden välisessä vertailussa. Maunulan asukastoimintaa on kuvattu erityisen tehokkaaksi esimerkiksi Aija Staffansin väitöskirjassa Vaikuttavat asukkaat – Vuorovaikutus ja paikallinen tieto kaupunkisuunnittelun haasteina.

Kulttuurikeskuksen Helsingin mallissa valittiin pilottialueiksi neljä kaupunginosaa (Kaarela, Maunula, Jakomäki ja Vuosaari). Miten nämä erilaiset alueet pystyvät hyödyntämään Kulttuurikeskuksen kokeilua? Selittävätkö alueiden sosiaalinen pääoma ja rakenteet kulttuurihankkeiden onnistumista?

Helsingin kaupunginosayhdistykset Helka ry hakee avoimella haulla kolmea kekseliästä kaupunginosaa, jotka sopivat innovaatioalustoiksi. Hanketta rahoittavat Uudenmaan liitto ja Helsingin kaupunki. Mitkä alueet hakeutuvat hankkeeseen? Mitkä alueelliset piirteet edistävät luovia ongelmanratkaisuprosesseja ja ideoiden kehittelyä?

Voisiko innovaatioalustatoiminta olla osa kaupunginosan selviytymisstrategiaa? Kaupunginosatoimijat ja asukkaat toimivat kehitysprosessin resursseina ja ratkaisevat asukkaiden tärkeinä pitämiä ongelmia.
Kohderyhmänä ovat tutkijat, virkamiehet, alueiden kehittäjät, edistykselliset kaupunginosatoimijat sekä alueellisten palvelujen, täydennys- ja korjausrakentamisen kehittäjät.

Ryhmän idea on kehitetty Kaupunginosien kehittäjäverkoston (KaKe) keskusteluissa:
http://kaupunginosat.net/ruohonkarjet/