3. Kaupunkisuunnittelu vai omaehtoinen kaupunkievoluutio?

Kaupunkitutkimuksen päivät Turussa 25.-26.4.2013

Torstai 25.4. klo 13.30-16.00

13.30 Työryhmän ja osanottajien esittely

Malgorzata Joachimiak: Urban acupuncture – alternative urban planning tool

Kaisu Kuusela: Spontaanin kaupunkikehityksen ja suunnitelmallisuuden suhteesta, tapaus Lyon ja SCOT 2030

14.30-15.00 kahvitauko

Ilona Akkila: Esteet ja mahdollisuudet urbaanille kivijalkakaupalle: tapaustutkimuskohteena Lahti

Tuomo Joensuu: Parametrinen tilastollinen malli kaupunkiympäristön laadun arvioinnin apuna

 

Perjantai 26.4. klo. 9.20-11.00 (Huom! aloitusaika)

Hanna Salo: Kaupunkiympäristön magneettinen tutkimus ilmanlaadun kartoituksen ja seurannan kannalta – esimerkkitapauksina Harjavalta ja Turku

Matti O. Hannikainen: Varhaista vaikutusta – Suurkaupungin kaunistaminen viheralueilla kansalaistoimintana 1941–1951

Elina Kataja, Patrick Eriksson: Kaupunkien viheralueet ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen — kaupunkivihreän merkitys ja arvostukset täydennysrakentamisen alueilla

Eeva Sinerjoki: Industrial cases in Pori city

 

Työryhmän esitelmät ja abstraktit (PDF)

 

Kaupunkien ja alueiden brändäys sekä suuret kaupunkikehityshankkeet tähtäävät arvostuksen nousuun ja kaupungin elinvoimaisuuden kasvuun. Tällaiset toimenpiteet eivät kuitenkaan usein onnistu toivotulla tavalla, koska alueellisten arvostusten muutokset voivat johtua alhaalta päin nousevista, yllätyksellisistäkin tekijöistä, jolloin arvostus nousee näennäisen sattumanvaraisesti muun toiminnan sivutuotteena.

Toivomme keskustelua arvojen määrittymisestä kaupunkisuunnittelun, taiteen ja yhteiskuntatieteiden näkökulmista seuraavista teemoista:

  • Kaupunkisuunnittelun ja arkkitehtuurin interventiot: Millaisin taktisin toimenpitein kaupungin laadullisuutta voidaan nostaa ilman tiukkaa yleissuunnitelmaa? Mikä on tällöin kokonaissuunnittelun ja alatason toimenpiteiden välinen suhde?
  • Kansalaisasiantuntijuus: Kuinka vastuunotto omasta toimintaympäristöstä vaikuttaa sen arvostukseen ja mikä toimii mittarina – kiinteistöjen hinta, mielikuvat alueesta vai elämisen laatu?
  • Kaupunkiaktivismi, -projektit ja tilan haltuunotto: Miten yksittäisten toimijoiden pienet, kontrolloimattomat, laadullistavat interventiot voivat vaikuttaa paikan arvostukseen? Voidaanko kaupunkisuunnittelulla tukea, ohjailla tai tunnistaa näitä toimia?
  • Itseohjautuvuus ja tilan potentiaalit: Mikä on sääntelyn ja omaehtoisen kaupunkievoluution suhde? Mikä on toimijoiden käyttäytymisen ja kaupunkitilallisten ominaisuuksien vaikutus sijaintien houkuttelevuuteen? Miten tällaista dynamiikkaa voidaan paremmin ymmärtää ja säädellä esim. tietoteknisin menetelmin?

Työryhmässä keskustellaan lisäksi siitä, voiko kaupunkikokonaisuutta suunnitella, ja liittyykö kaupungin ”laadullistaminen” vain estetiikkaan ja turvallisuuteen vai myös kaupungin kiinnostavuuteen tai elävyyteen? Kuinka kaupunkiluonnon arvostus määrittyy erityisesti täydennysrakentamisessa?  Entä voidaanko arvostuksen alenemisen kierrettä pysäyttää?

— Session welcomes also papers in English —

The value of urban space: a bottom up process or top down planning? 

Large scale urban projects and the branding of cities aim at increasing the value and vitality of the city. Yet, sometimes values may emerge from unpredictable factors, such as the random occupation of space, citizen activism, or small tactical design interventions. Often such values emerge in a seemingly stochastic manner from other, unrelated procedures as a side product.

Contributions on the following themes are welcome: Architectural and urban design interventions and the value; citizen expertize in increasing the value of the environment ; ”Guerilla urbanism”, ”DIY urbanism”  and the occupation of space;  and Self-organization and potentials of urban configuration.

 

Työryhmän puheenjohtajat
  • Jenni Partanen, Tampereen teknillinen yliopisto/Yhdyskuntasuunnittelu (jenni.partanen[at]tut.fi)
  • Annuska Rantanen, Tampereen teknillinen yliopisto/Yhdyskuntasuunnittelu (annuska.rantanen[at]tut.fi)