-
Recent years have witnessed a growing trend in archaeological investigations of towns in Finland. Construction works in towns have led to a demand to study known archaeological town layers under contemporary street levels. In this session, we ask how the excavated archaeological data has increased our knowledge of contemporary cities. Is this knowledge brought back […]
-
Työryhmä käsittelee arkipäivän demokratiaa sekä sen esteitä ja mahdollisuuksia kaupungissa. Osallistuminen kaupunkien tai naapurustojen päätöksentekoon vaatii aktiivista kansalaisuutta, mikä edellyttää kaupunkilaisella olevan kykyä, aikaa ja kiinnostusta hyödyntää osallistumismahdollisuuksia. Samaan aikaan monet kaupunkilaiset yrittävät saada äänensä kuuluviin löytämättä siihen keinoja, kanavia tai kuuntelijoita. Maankäytön, rakentamisen ja suunnittelun lisäksi ongelma tulee ilmi kaupunkien arkielämässä, jossa osa kaupunkilaisista […]
-
Rakennettuun ympäristöön ja arkkitehtuuriin vaikuttavat moninaiset yhteiskunnalliset valtasuhteet ja poliittiset tavoitteet. Rakennettua ympäristöämme voidaankin pitää yhteiskunnallisen muutoksen, kansalaisyhteiskunnan toiminnan ja poliittisten prosessien materialisoitumana. Myös arkkitehdintyöstä voidaan tunnistaa teknillis-esteettistä suunnittelijakäsitystä täydentävä yhteiskunnallisen vaikuttamisen ulottuvuus. Suomessa arkkitehtuurin yhteiskunnallisia merkityksiä on käsitelty viime vuosina erityisesti ilmastokriisin puitteissa. Työryhmä tarkastelee lähihistorian arkkitehtuuria ja sen prosesseja yhteiskunnallisina ja poliittisina ilmiöinä, […]
-
The aim of the workshop is to assess, evaluate and develop various approaches and methods to study citizen participation in the research of urban environments. The workshop will be arranged in two sessions and two languages. For session 1. we welcome presentations that discuss holistic approaches to citizen participation (in English). For session 2. we […]
-
At the current times of datafication, we can no more think of building, governing, or using cities without data bundled with myriads of digital systems and applications. In marketing speech, data is a merchandise and panacea: it allegedly provides solutions to current problems from climate change and traffic chaos to terrorism and obesity. Data as […]
-
Osallistumisen ja vuorovaikutteisen suunnittelun periaatteita on tutkittu, kehitetty ja formalisoitu viimeisten vuosikymmenien aikana. Nyt on aika paneutua moniäänisen ja inklusiivisen digitaalisen osallistumisen käytäntöihin ja pohtia, miten digitaaliset osallistumismenetelmät ja runsas osallistieto ovat asettuneet osaksi kaupunkisuunnittelua ja suunnittelupolitiikkaa. Viime vuosina digitaalisten osallistumismenetelmien merkitys on kasvanut entisestään, kun COVID-19 pandemian aikana perinteisten vuorovaikutusmenetelmien sijaan siirryttiin käyttämään lähes […]
-
Ekskursiolla tutustumme uuteen Linnakaupungin kaupunginosaan Turussa. Linnakaupungin kokonaisuus käsittää sataman ja Turun linnan ympäristöt, sekä entiselle teollisuusalueelle rakennettuja asuinkortteleita, jotka täydentyvät yhä. Linnanfältin moderni puukaupunki ja Herttuankulman tiilitalot erottuvat arkkitehtoniselta ilmeeltään selkeästi toisistaan. Moderneille asuinkortteleille tuovat kontrastia historian merkit näköetäisyydellä. Ekskursion alussa esittelemme 2023 käynnistyneen tutkimushankkeen “Hyvinvoinnin suunniteltu, koettu ja aistittu sosio-materiaalisuus Turun Linnakaupungissa”, joka […]
-
The wellbeing, liveability and environmental benefits of urban nature are now widely acknowledged. City plans all over the world aspire to greener and healthier cities with a focus on increased social justice, climate resilience and enhanced wellbeing. Simultaneously policy developments like the biodiversity net gain requirement and the need to be mindful of climate change […]
-
The wellbeing, liveability and environmental benefits of urban nature are now widely acknowledged. City plans all over the world aspire to greener and healthier cities with a focus on increased social justice, climate resilience and enhanced wellbeing. Simultaneously policy developments like the biodiversity net gain requirement and the need to be mindful of climate change […]
-
Housing is one of the most important public sectors affecting urban development. It carries significant potential to contribute to sustainability, which is essentially linked with the concepts of quality of life and well-being. Sustainability of housing can broadly be defined in terms of social welfare, accounting for housing affordability, as well as the environmental and […]
-
Työryhmä keskittyy ilmastonmuutokseen sopeutumiseen kaupungeissa. Suomen ilmasto on jo nyt muuttunut ja kaupungistuminen on samalla jatkunut voimakkaana. Kaupunkien kehityskulun myötä ilmastonmuutokseen sopeutuminen nousee yhä keskeisemmäksi tarkasteltaessa toimivaa ja kestävää kaupunkiympäristöä. Useat kaupungit ovat huomioineet ilmastonmuutoksen hillinnän, mutta Suomen nykyilmasto vaatii jo nyt myös sopeutumistoimia kaupungeilta. Muuttunut ilmasto ja tiivistynyt kaupunkirakenne voimistavat esimerkiksi kuumarasitusta kesäisin. Ilmastonmuutokseen […]
-
Maailman kaupungistuessa myös suurin osa lapsista kasvaa kaupungeissa. Lasten tarpeita on kaupunkiympäristössä otettu huomioon perinteisesti esimerkiksi rakentamalla leikkipuistoja, erilaisia vapaa-ajanviettopaikkoja, sekä päiväkotien ja koulujen ympäristöjä. Toisaalta erimerkiksi moottoriliikenne ja lapsiin kohdistuvat monenlaiset liikkumisen rajoitukset ovat määritelleet lasten toimijuutta kaupungissa. Kaupunkisuunnittelussa lapsen ääni kuuluu yhä heikosti. Työryhmässä pureudutaan kaupunkilaislasten elämään, liikkumiseen ja leikkiin vaikuttaviin seikkoihin kaupungissa […]
-
Vanhat hyväksi koetut rakentamisen tavat sekä olemassa oleva rakennuskanta ovat tärkeä tieto- ja materiaalivaranto. Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan ymmärrystä menneestä ja olemassa olevasta. Historiallinen ja arkeologinen tutkimus tarjoaa tietoa pitkän aikavälin kehityskuluista, kestävistä käytännöistä ja sopeutumisesta ilmaston vaihteluun. Työryhmässä pohdimme olemassa olevan (analogisen tai digitaalisen) tiedon ja materiaalisten resurssien hyödyntämistä kestävän kehityksen mukaisessa kaupunkien […]
-
Kaupunkilaisten elinolosuhteita, hyvinvointia, osallisuutta ja kokemuksia koskeva tieto on keskeinen osa sekä monitieteistä kaupunkitutkimusta että kaupunkikehittämistä. Tarvitaan tietoa myös kaupunkiympäristön kulttuurisista ja sosiaalisista kerrostumista. Tällaisella tiedolla on tärkeä rooli kaupunkien kestävän kehityksen ja erityisesti kulttuurisen ja sosiaalisen kestävyyden edistämisessä. Työryhmä kokoaa esityksiä ja keskustelunavauksia, jotka tuovat ja rakentavat kulttuurista ja sosiaalista näkökulmaa kaupunkitutkimuksen keskusteluihin ja […]
-
Kaupunkilaisten elinolosuhteita, hyvinvointia, osallisuutta ja kokemuksia koskeva tieto on keskeinen osa sekä monitieteistä kaupunkitutkimusta että kaupunkikehittämistä. Tarvitaan tietoa myös kaupunkiympäristön kulttuurisista ja sosiaalisista kerrostumista. Tällaisella tiedolla on tärkeä rooli kaupunkien kestävän kehityksen ja erityisesti kulttuurisen ja sosiaalisen kestävyyden edistämisessä. Työryhmä kokoaa esityksiä ja keskustelunavauksia, jotka tuovat ja rakentavat kulttuurista ja sosiaalista näkökulmaa kaupunkitutkimuksen keskusteluihin ja […]
-
Työryhmä haluaa edistää monitieteistä vuoropuhelua kaupunkisuunnitteluun ja -kehittämiseen kytkeytyvästä systeemisestä (tiedon)hallinnasta, joka liittyy sekä makrotason tiedonhallintaan että mikrotasolla tapahtuvan muutoksen ymmärtämiseen. Mikrotason muutos voi olla joko kaupunkikehityksen näkökulmasta haasteellista kehitystä, jossa yksittäiset kotitaloudet tai toimijat tekevät esimerkiksi segregaatiota lisääviä asumis- tai kouluvalintoja, tai vastaavasti positiivista muutosta, jossa pyritään yhdessä yksilöiden ja taloyhtiöiden sekä näiden yhteistoimintaverkostojen […]
-
Maankäyttöratkaisujen ohjaus ja suunnittelu ovat osa maankäyttöpolitiikkaa. Maankäyttöpolitiikkansa eli kaavoituksen ja maapolitiikan kautta kunta pyrkii edistämään moninaisia, joskus keskenään ristiriitaisiakin strategisia tavoitteita. Tällaisia tavoitteita voivat olla esimerkiksi asuntojen saatavuuden edistäminen, segregaation estäminen, ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen sekä hyvinvointia edistävän, viihtyisän rakennetun ympäristön luominen. Esimerkiksi kaavamääräykset ja tontinluovutusehtojen käyttö sekä sopiminen ovat niitä […]
-
Kaupunkia asuttaa, käyttää ja muokkaa iso joukko niin ihmisiä kuin muunlajisiakin. Oikeudenmukaisen monilajisen kaupungin saavuttamiseksi on otettava huomioon kaupunkilaisten kokemuksellinen tieto ja erilaiset muunlajisen tietämisen tavat. Kokemuksellinen tieto on subjektiivista perustuessaan yksilön omaan kokemukseen ympäröivästä tilasta. Subjektiivisen luonteensa vuoksi kokemuksellisen tiedon merkitystä ei aina tunnisteta tai tunnusteta suunnitteluhankkeissa, laissa mainitusta osallistamisvelvoitteesta huolimatta. Kaupunkilaiset ovat kuitenkin […]
-
Työryhmä kutsuu osallistujia pohtimaan pelaamista ja leikkimistä koskevaa tietoa nykyhetken sekä tulevaisuuden kaupunkiympäristössä: mitä ovat pelillinen ja leikillinen toiminta nyt, miten kaupunkilaisten kokemus siitä rakentuu ja miten tätä tietoa voidaan käyttää tulevaisuuden kaupunkiympäristöjen suunnittelussa kaupunkilaisten osallisuutta ja vuorovaikusta lisäävänä työkaluna? Pelillisyys, pelillistäminen ja leikillistäminen tarkoittavat yleensä pelin ja leikin elementtien ja ominaisuuksien sisällyttämistä ei-pelillisiksi miellettyihin […]
-
Miten peruskoulut kytkeytyvät kaupungeissa yhteiskunnallisen eriarvoisuuden uusintamiseen tai vähentämiseen? Onko politiikassa tiedolla johtamisen keinoja, jossa kaupunkisuunnittelu, koulutustutkimus ja koulutuspolitiikka yhdistyvät? Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyrkinyt viime vuosina koulusegregaation vähentämiseen tähtääviin hanketoimiin. Koulusegregaatiolla viitataan yleensä koulujen ja koululuokkien oppilaspohjan eriytymiseen. Kunnat ovat perusopetuksen järjestäjinä avainasemassa peruskoulujen tulevaisuudesta, koska ne ylläpitävät valtaosaa alueensa peruskouluista tai tekevät sopimuksen […]
-
Miten peruskoulut kytkeytyvät kaupungeissa yhteiskunnallisen eriarvoisuuden uusintamiseen tai vähentämiseen? Onko politiikassa tiedolla johtamisen keinoja, jossa kaupunkisuunnittelu, koulutustutkimus ja koulutuspolitiikka yhdistyvät? Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyrkinyt viime vuosina koulusegregaation vähentämiseen tähtääviin hanketoimiin. Koulusegregaatiolla viitataan yleensä koulujen ja koululuokkien oppilaspohjan eriytymiseen. Kunnat ovat perusopetuksen järjestäjinä avainasemassa peruskoulujen tulevaisuudesta, koska ne ylläpitävät valtaosaa alueensa peruskouluista tai tekevät sopimuksen […]
-
Työryhmään kutsutaan esityksiä ja papereita, joissa käsitellään eri tavoin kysymystä tulkintojen, tekstin ja kertomusten politiikasta. Miten kaupunkia ja suunnittelua kuvataan ja miten se käsitetään? Miten sinun työssäsi näkyvät kaupunkia koskevan juhlapuheen paratekstit eli toiminnalle merkitystä luovat, tulkintaa vaativat tai tulkintoihin ylettymättömät kehykset? Miten kaupunkitutkimuksessa ja suunnittelussa merkityksellistetään esimerkiksi lähiympäristöä ja -luontoa? Miten suunnittelun politiikkaa tulisi tutkia? […]
-
In the field of Urban Studies, and Urban Political Economy in particular, attention has turned to the financialization of land and the built environment, their circulation as rent bearing assets and the globalization of property ownership and real estate development. A recent edited volume The Political Economy of Land – Rent, Financialization and Resistance (Hyötyläinen and Beauregard […]
-
Kysymme tässä työryhmässä, millainen on tiedon rooli kuntien varautuessa toimintaympäristön muutoksiin ja millaisia mahdollisuuksia erityisesti pienemmillä kunnilla on tuottaa ja soveltaa tietoa toimintansa sopeuttamiseksi epävarmaan tulevaisuuteen. Big Datan ja generatiivisten algoritmien avulla pystymme saamaan suunnittelun tueksi nykyään runsaasti ja nopeasti informaatiota, mutta se muuttuu tiedoksi vasta arvottamisen jälkeen: se mikä on oleellista ja hyödyllistä tietoa, […]
-
Kaupungit ja kaupunkiseudut ovat jatkuvan muutoksen tilassa. Kaupungit kasvavat ja kutistuvat, ne monikulttuuristuvat ja kuplaantuvat. Asukkaiden toiveet asumisen suhteen elävät ja kaupunkilaisten käyttäytyminen kaupunkitilassa muuttuu. Kaupungit sopeuttavat toimintaansa yhteiskunnallisiin muutoksiin ja vastaanottavat ensimmäisinä kulttuuriset vaikutukset muualta maailmasta. Jatkuvan muutoksen vuoksi on tärkeää, että kaupunkien kehittäminen pohjautuu tutkittuun tietoon. Kaupungeilla on myös yhä suurempi tarve ennakoida […]
-
Kaupungit ja kaupunkiseudut ovat jatkuvan muutoksen tilassa. Kaupungit kasvavat ja kutistuvat, ne monikulttuuristuvat ja kuplaantuvat. Asukkaiden toiveet asumisen suhteen elävät ja kaupunkilaisten käyttäytyminen kaupunkitilassa muuttuu. Kaupungit sopeuttavat toimintaansa yhteiskunnallisiin muutoksiin ja vastaanottavat ensimmäisinä kulttuuriset vaikutukset muualta maailmasta. Jatkuvan muutoksen vuoksi on tärkeää, että kaupunkien kehittäminen pohjautuu tutkittuun tietoon. Kaupungeilla on myös yhä suurempi tarve ennakoida […]
-
Digitalisaatio tuo kaupunkisuunnitteluun ja rakentamisen ohjaukseen muutoksia, jotka liittyvät tietoaineistoihin, prosesseihin, toimintatapoihin, digitaaliseen infrastruktuuriin ja ajatteluun. Muutosta ajavia voimia ovat kansallinen ja EU-tasoinen lainsäädäntö, teknologiset innovaatiot, tehokkuuden, tuottavuuden ja avoimuuden vaatimukset, muiden kuntien esimerkit sekä kuntalaisten osallistuminen ja vaatimukset. Tässä työryhmässä tarkastellaan erityisesti tietomallipohjaisen tiedon tuomia muutoksia sekä kuntaorganisaatioiden (esim. johtaminen, tietohallinto ja päätöksenteko) että työntekijöiden, kuten suunnittelijoiden ja rakennustarkastajien, näkökulmista. Työryhmän tavoitteena […]
-
Kaupunkikeskustojen eli ydinkeskustojen (a city center: ”keskustan korttelialue johon liiketoiminta keskittyy”) kehityksen kysymykset ovat nousseet esille uudessa muodossa 2000-luvulla. Huoli keskustojen elinvoimasta ja kysymys keskustojen liittymisestä laajempiin kokonaisuuksiin ovat taustalla monissa elinkeinopoliittisissa avauksissa, jotka koskevat Suomen kaupunkien keskustojen kehittämistä. Ydinkeskustojen liiketoiminnan tai kävijöiden määrän tulkitaan kuvaavan keskustojen elävyyden astetta. Samalla myös tuotetaan tapoja, jolla keskustojen […]
-
Kaupunkikeskustojen eli ydinkeskustojen (a city center: ”keskustan korttelialue johon liiketoiminta keskittyy”) kehityksen kysymykset ovat nousseet esille uudessa muodossa 2000-luvulla. Huoli keskustojen elinvoimasta ja kysymys keskustojen liittymisestä laajempiin kokonaisuuksiin ovat taustalla monissa elinkeinopoliittisissa avauksissa, jotka koskevat Suomen kaupunkien keskustojen kehittämistä. Ydinkeskustojen liiketoiminnan tai kävijöiden määrän tulkitaan kuvaavan keskustojen elävyyden astetta. Samalla myös tuotetaan tapoja, jolla keskustojen […]
-
Työryhmän esityksissä kuvataan erilaisia näkökulmia asukas- ja toimijalähtöisen suunnittelutiedon tuottamiseen lähiössä. Esitykset liittyvät ympäristöministeriön Lähiöohjelman 2020-22 hankkeisiin, jotka kohdistuivat Lahden Mukkulaan. LUT-yliopisto ja LAB-ammattikorkeakoulu toteuttivat yhdessä Asukaslähtöiset kehittävät kokeilut ja monikerroksellinen tiedon keruu Mukkulassa -hankkeen työnimellä Yhteinen Mukkulayhteistyössä Lahden kaupungin ja sen Lähiöohjelmahankkeen kanssa. XAMKin Juvenian nuorisotutkimuksen projektissa koottiin taideperustaisen toimintatutkimuksen menetelmin lähiössä asuvien nuorten kokemuksia omasta elinympäristöstään […]