11. Kaupungin kokemukselliset kerrostumat kaupunkilaisuuden rakentumisessa

11. Kaupungin kokemukselliset kerrostumat kaupunkilaisuuden rakentumisessa

Puheenjohtajat: Mervi Ilmonen, Tutkija, Aalto-yliopisto, mervi.ilmonen@aalto.fi
Laura Berger, Tohtorikoulutettava, Aalto-yliopisto

 

SESSIO I – Torstai 27.4.2017 13.30 – 15.00

Jani Karhu: Tilasta taajamaksi – kaupunkitilan uudelleenrakentaminen esikaupunkialueilla

Erkko Anttila: Helsingin seudun pientaloesikaupunkien kokemukselliset kerrostumat

Kati Winterhalter: Kaupunkivärien muuttujat

 

SESSIO III – Perjantai 28.4. 2017 9.30 – 11.00

Pia Olsson, Tiina-Riitta Lappi, Karoliina Ojanen ja Marika Tarkiainen: Etniset suhteet ja eletty tilallisuus kaupunkiympäristöissä

Mervi Ilmonen ja Laura Berger: Kolmen sukupolven Helsinki

 

Työryhmän kuvaus:

Kaupunki on aina samanaikaisesti yksi ja monta. Se on myös   samanaikaisesti eriaikainen, sen rakennetussa ympäristössä eri ajat ovat yhtäaikaisesti läsnä. Sen tilat näyttäytyvät erilaisina vierailijoille, asukkaille, eri sukupolville ja eri taustoista tuleville. Eri sukupolvet tekevät samasta kaupungista uusia tulkintoja eri aikoina.

Kaupunki koostuu aineesta, rakennetusta ympäristöstä, ja hengestä, kulttuurista. Miten kaupungin aine, sen rakennettu ympäristö, vaikuttaa kaupunkilaisuuden rakentumiseen? Merkityksellistyykö kaupunki kulttuurissa ja “kolmansissa tiloissa”, kahviloissa, pikkukaupoissa, kirpputoreissa? Mikä on kaupunkilaisen oikeus kaupunkitilaan? Miten kaupunki materialisoituu asukkailleen? Miten siihen kiinnitytään? Miten kaupungin kokemukselliset tulkinnat muuttuvat? Mikä on kaupungin aika, onko kaupungilla oikeaa aikaa? Mistä kaupunki koostuu kokemuksellisesti? Minkälainen kaupunki on eri vastaanottajille? Onko sukupolvien kokemus kaupungista sama vai eri?

Työryhmässä pohditaan kaupunkilaisuuden rakentumista sekä kaupungin aineellisessa että aineettomassa tilassa. Työryhmään toivotetaan tervetulleiksi kaikki aiheeseen sopivat esitykset.

Avainsanat: kaupunkilaisuus, aineeton kulutus, kokemuksellisuus, samanaikaisuuden eriaikaisuus, rakennetun ympäristön merkitys, kiinnittyminen