Vuoden kaupunkirjoitus 2023 julkistetaan torstaina 4.5.2023 Kaupunkitutkimuksen päivillä.
Vuoden kaupunkikirjoitus -palkinto jaetaan vuosittain parhaalle suomenkieliselle kaupunkitutkimuksen alaan kuuluvalle tieteelliselle artikkelille.
Palkinnon myöntämisen edellytyksenä on, että artikkeli on aihevalinnaltaan, näkökulmaltaan ja tutkimusotteeltaan itsenäinen, kiinnostava ja korkeatasoinen. Se tuo uutta kaupunkitutkimuksen monitieteiselle kentälle ja on ajankohtainen. Arvioinnissa huomioidaan myös huolellinen ja selkeä ilmaisu, jonka kautta tekstit avautuvat laajalle lukijakunnalle.
Perinteikästä ja arvostettua kaupunkikirjoituspalkintoa on jaettu vuodesta 2005 lähtien. Vuoden 2021 palkinnon raati valitsi kolmestatoista tiedelehtien esivalitsemasta artikkelista. Palkintoraatiin kuuluivat tutkijatohtori Pilvi Nummi (Aalto-yliopisto), tutkijatohtori Matti O. Hannikainen (Helsingin Yliopisto), tohtorikoulutettava Annamari Kiviaho (Aalto-yliopisto), tohtorikoulutettava Lassi Tähtinen (Aalto-yliopisto), yliopistonlehtori, dosentti Tanja Vahtikari (Tampereen Yliopisto) sekä Janne Salo. Palkinnon voittajat julkistettiin 28.4.2022 kaupunkitutkimuksen päivillä.
Yhdyskuntasuunnittelun seura, Suomen kaupunkitutkimuksen seura ja Rakennetun Ympäristön Tutkimuksen Seura palkitsevat vuosittain parhaan kaupunkitutkimusaiheisen kirjoituksen edellisenä vuonna julkaistuista kotimaisista tieteellisistä artikkeleista. Palkinnon tarkoituksena on kannustaa kaupunkitutkijoita työskentelemään kotimaisilla kielillä ja suomalaisia tiedejulkaisijoita julkaisemaan kaupunkiaiheisia kirjoituksia.
Vuoden kaupunkikirjoitus 2022
Vuoden kaupunkikirjoitukseksi 2022 valittiin Veera Mollin ja Essi Jouhkin kirjoitus Leikin paikka. Kirjoitus ilmestyi Yhdyskuntasuunnittelu-lehden numerossa 1/2021 (vol. 59 Oikeus kaupunkiin).
Vuoden kaupunkikirjoitus tarkastelee lasten tarpeiden huomioimista osana suomalaista kaupunkisuunnittelua. Veera Moll ja Essi Jouhki pohtivat artikkelissaan, miten kaupunkia on suunniteltu ja rakennettu lapsille 1970-luvulla, jolloin suomalaisten kaupunkien rakenne muuttui. Palkinnon myöntänyt raati piti artikkelia tieteellisesti hyvin korkeatasoisena, itsenäisenä analyysina, jossa kaupunkisuunnittelun teoria yhdistyi mielekkäästi muuttuviin aikalaisnäkemyksiin ja -keskusteluihin lapsiystävällisestä ympäristöstä niin Helsingissä kuin myös muualla kaupungistuvassa Suomessa. Artikkeli tarkastelee myös lasten asemaa ja merkitystä kaupunkitilan käyttäjinä. Pohtimalla lasten osallisuutta kaupunkitilaan kirjoittajat onnistuvat yhdistämään historiallisen näkökulman tutkittavaan aikakauteen ja sen ongelmiin, mutta samalla osoittamaan ilmiön ajankohtaisuuden omassa ajassamme. Kenellä on oikeus kaupunkiin sekä kenen ehdoilla ja kenelle kaupunkia suunnitellaan, ovat polttavia kysymyksiä myös tämän päivän kaupunkisuunnittelussa. Keskustelu suunnitteluratkaisuiden kehityksestä ja siihen vaikuttaneista toimijoista kytkee tutkimuksen nykypäivään.
Kirjoituspalkinnon myöntänyt raati arvosti myös artikkelin hyvää kirjoitusasua, joka tekee artikkelista helposti lähestyttävän ja ymmärrettävän eri alojen asiantuntijoille sekä suurelle yleisölle. Artikkeli hyödyntää laajaa ja monipuolista lähdeaineistoa kuten asiantuntijalehtikirjoituksia sekä erilaisia viranomaisaineistoja sekä haastatteluaineistoja kiitettävästi. Lisäksi raati piti onnistuneena artikkelin rakennetta sekä sen vuoropuhelua tutkimusaineiston ja tutkimuskirjallisuuden väillä.
Aiempina vuosina palkitut kirjoitukset
2021: Sutela, Elina, Ruoppila, Sampo, Rasinkangas, Jarkko & Jutta Juvenius. Kohtuuhintaisen asumisen hajanainen kokonaisuus. Yhdyskuntasuunnittelu 59: 1 (2020).
2020: Kortelainen, Jamo & Albrecht, Moritz. Tehdaskaupungin uusiutuminen: Äänekosken biotuotetehdas ja yhdyskunnan muutos. Terra 131: 3 (2019)
2019: Van Aerschot, Lina & Salminen, Jarkko. Hyvä, paha lähiö: nuoret ja asuinalueella syntyvä sosiaalinen pääoma. Sosiologia-lehti 3/2018
2018: Faehnle, Maija & Mäenpää, Pasi. Itseorganisoituva kaupunki: hallinta, talous ja demokratia. Futura 4/2017.
2017: Vallius, Antti. Kuvallistettu kuuluminen – Valokuvahaastattelu ja visuaalinen analyysi paikkasuhteiden tutkimuksessa. Terra 128:3 (2016).
2016: Wallin, Sirkku. Kaupunkisuunnittelua ja itseorganisoituvaa toimintaa, kertomus Helsingin Herttoniemen muutoksesta. Alue & ympäristö 44:1 (2015).
2015: Eranti, Veikko. Oma etu ja yhteinen hyvä paikallisessa kiistassa tilasta. Sosiologia 51:1 (2014).
2014: Kaakinen, Inka. Julkijuominen, julkisten tilojen sääntely ja Karhupuiston käytöskukat. Alue ja ympäristö 42:2 (2013).
2013: Verkasalo, Aino. Amatöörien elinympäristötaide lähiöissä. Alue ja Ympäristö 41:1 (2012).
2012: Jokinen, Ari & Viljanen, Ville & Willman, Krista. Kaupunkiluonto käsin tehtynä: Pispalan ryytimaa ja tiheän paikan synty. Alue ja Ympäristö 40:2 (2011).
2011: Lapintie, Kimmo. Intohimon hämärä kohde. Mitä asukas haluaa? Yhdyskuntasuunnittelu 48:2 (2010).
2010: Bäcklund, Pia & Mäntysalo, Raine. Yhdyskuntasuunnittelun teorioiden kehitys ja asukkaiden osallistumisen tarkoitus. Terra 121:1 (2009).
2009: Männistö-Funk, Tiina. Säveltulva kaupungissa – Gramofonimusiikki uudenlaisena kaupungin äänenä ja makukysymyksenä Helsingissä 1929. Ennen & Nyt 3–4/2008. [Tiedote]
2008: Alppi, Samuli & Ylä-Anttila, Kimmo. Verkostourbanismi. Yhdyskuntasuunnittelu 45:2 (2007).
2007: Aaltonen, Aleksi. Rakennushanke moniaineksisena prosessina – esimerkkinä Ilmatieteen laitoksen ja Merenkulkulaitoksen yhteisen toimitalon vaiheet. Yhdyskuntasuunittelu 44: 2 (2006).
2006: Vuolteenaho, Jani & Ainiala, Terhi. Urbaanin paikannimistön haasteita. Kielitieteen ja maantieteen tieteenalatraditioista arkiseen käyttönimistöön Helsingin metropolialueella. Alue ja Ympäristö 34:1 (2005).
2005: Peltonen, Lasse. NIMBY-kiistojen asukaskeskeiset ja kontekstuaaliset selitykset. Alue ja Ympäristö 33:2 (2004).