Vuoden kaupunkikirjoitus 2021

 

Kaupunkitutkimuksen päivät 2021 – vuoden kaupunkikirjoitus

Vuoden kaupunkikirjoitukseksi valittiin Elina Sutelan, Sampo Ruoppilan, Jarkko Rasinkankaan ja Jutta Juveniuksen kirjoitus Kohtuuhintaisen asumisen hajanainen kokonaisuus. Kirjoitus ilmestyi Yhdyskuntasuunnittelu-lehden numerossa 1/2020 (vol. 58 Asuminen).

Vuoden kaupunkikirjoitus tarkastelee asumisen kohtuuhintaisuuden määrittelyä suomalaisessa asuntopolitiikassa. Artikkelin tutkimusaineiston muodostavat hallitusohjelmat 2007–2019, vuonna 2019 voimassa olleet asuntopolitiikkaa ja asumisen etuuksia käsittelevät ohjelmalliset linjaukset, lait ja aiesopimukset sekä asiantuntijahaastattelut. Kirjoittajat ovat tarkastelleet kohtuuhintaisuuden määritelmää normatiivisen, kuluttajavalintoja painottavan sekä asuntojen hallintamuotoihin perustuvan näkökulman avulla.

Kohtuuhintainen asuminen on monen asuntopoliittisen toimijan yhteinen tavoite, mutta käsitteenä sen määritelmä on kaukana yhtenäisestä. Vuoden kaupunkikirjoitus saa lukijan oivaltamaan, kuinka poikkeavia eri toimijoiden näkökulmat ja lähtöoletukset ovat käsiteltäessä asumisen kohtuu-hintaisuutta. Kaupunkikirjoituspalkinnon myöntäneen raadin mukaan kirjoituksen merkittävin ansio on juuri ongelman ytimeen pureutuva perusteellinen käsiteanalyysi. Kirjoitus on omiaan kehittämään lukijan kriittistä ajattelukykyä kohtuuhintaisia asuntoja koskevan keskustelun seuraamisessa. Artikkeli tarjoaa myös työvälineitä alan toimijoille täsmälliseen kommunikointiin ja määrätietoisten asuntopoliittisten tavoitteiden asettamiseen. Analyysi on hyvin jäsennelty ja sitä on miellyttävää lukea. Kirjoittajat ovat tehneet huolellista taustatyötä, keränneet ajantasaista materiaalia ja ottaneet huomioon lukuisten tahojen näkökulmia. Tutkimus on lisäksi ajankohtainen ja oikea-aikainen tukemaan asuntopoliittisten ohjelmien sekä asumista koskevan säädösohjausten valmistelua.

***

Yhdyskuntasuunnittelun seuraSuomen kaupunkitutkimuksen seura ja Rakennetun Ympäristön Tutkimuksen Seura palkitsevat vuosittain parhaan kaupunkitutkimusaiheisen kirjoituksen edellisenä vuonna julkaistuista kotimaisista tieteellisistä artikkeleista. Palkinnon tarkoitus on kannustaa kaupunkitutkijoita työskentelemään kotimaisilla kielillä ja suomalaisia tiedejulkaisijoita julkaisemaan kaupunkiaiheisia kirjoituksia.

Palkitut artikkelit tuovat uutta tietoa kaupunkitutkimuksen monitieteiselle kentälle ja ovat aiheenvalinnoiltaan, näkökulmiltaan ja käsittelyltään itsenäisiä, omaperäisiä ja kiinnostavia. Arvioinnissa kiinnitetään lisäksi huomiota huolelliseen ja selkeään ilmaisuun, jonka kautta tekstit avautuvat laajalle lukijakunnalle.

Vuoden kaupunkikirjoitus -palkinto jaetaan vuosittain parhaalle suomenkieliselle kaupunkitutkimuksen alaan kuuluvalle tieteelliselle artikkelille. Sen myöntämisen edellytyksenä on, että artikkeli tuo uutta tietoa kaupunkitutkimuksen monitieteiselle kentälle ja on aihevalinnaltaan, näkökulmaltaan ja käsittelyltään itsenäinen ja kiinnostava. Lisäksi artikkelin kielen ja ilmaisun tulee olla selkeää.

Perinteikästä ja arvostettua kaupunkikirjoituspalkintoa on jaettu vuodesta 2005 lähtien.

***

Aiempina vuosina palkitut

2021: Elina Sutela, Sampo Ruoppila, Jarkko Rasinkangas & Jutta Juvenius (2020).  Kohtuuhintaisen asumisen hajanainen kokonaisuus. Yhdyskuntasuunnittelu 58:1, 1/2020.

2020: Jarmo Kortelainen & Moritz Albrecht (2019) Tehdaskaupungin uusiutuminen – Äänekosken biotuotetehdas ja yhdyskunnan muutos. Terra 131:3 (2019).

2019: Lina van Aerschot & Jarkko Salminen (2018)  Hyvä, paha lähiö: nuoret ja asuinalueella syntyvä sosiaalinen pääoma. Sosiologia 3/2018.

2018: Maija Faehnle & Pasi Mäenpää (2017) Itseorganisoituva kaupunki: hallinta, talous ja demokratia. Futura 4/2017.

2017: Antti Vallius (2016). Kuvallistettu kuuluminen – Valokuvahaastattelu ja visuaalinen analyysi paikkasuhteiden tutkimuksessa. Terra 128:3 (2016).

2016: Sirkku Wallin (2015). Kaupunkisuunnittelua ja itseorganisoituvaa toimintaa, kertomus Helsingin Herttoniemen muutoksesta. Alue & ympäristö 44:1 (2015), 17-30.

2015: Eranti, Veikko (2014). Oma etu ja yhteinen hyvä paikallisessa kiistassa tilasta. Sosiologia 51:1 (2014), 21-38.

2014: Kaakinen, Inka (2013). Julkijuominen, julkisten tilojen sääntely ja Karhupuiston käytöskukat. Alue ja ympäristö 42:2 (2013), 17-29.

2013: Verkasalo, Aino (2012). Amatöörien elinympäristötaide lähiöissä. Alue ja Ympäristö 41:1, 14-26.

2012: Jokinen, Ari & Viljanen, Ville & Willman, Krista (2011). Kaupunkiluonto käsin tehtynä: Pispalan ryytimaa ja tiheän paikan synty. Alue ja Ympäristö 40:2, 35-48.

2011: Lapintie, Kimmo (2010). Intohimon hämärä kohde. Mitä asukas haluaa? Yhdyskuntasuunnittelu 48:2, 41-57.

2010: Bäcklund, Pia & Mäntysalo, Raine (2009). Yhdyskuntasuunnittelun teorioiden kehitys ja asukkaiden osallistumisen tarkoitus. Terra 121:1, 19-31.

2009: Männistö-Funk, Tiina (2008). Säveltulva kaupungissa – Gramofonimusiikki uudenlaisena kaupungin äänenä ja makukysymyksenä Helsingissä 1929. Ennen & Nyt 3-4/2008. [Tiedote]

2008: Alppi, Samuli  & Ylä-Anttila, Kimmo (2007). Verkostourbanismi. Yhdyskuntasuunnittelu 45:2, 10-26.

2007: Aaltonen, Aleksi (2006). Rakennushanke moniaineksisena prosessina – esimerkkinä Ilmatieteen laitoksen ja Merenkulkulaitoksen yhteisen toimitalon vaiheet. Yhdyskuntasuunittelu 44: 2, 24-45.

2006: Vuolteenaho, Jani & Ainiala, Terhi (2005). Urbaanin paikannimistön haasteita. Kielitieteen ja maantieteen tieteenalatraditioista arkiseen käyttönimistöön Helsingin metropolialueella. Alue ja Ympäristö 34:1, 4-18.

2005: Peltonen, Lasse (2004). NIMBY-kiistojen asukaskeskeiset ja kontekstuaaliset selitykset. Alue ja Ympäristö 33:2, 43-54.

 

 

Yhdyskuntasuunnittelun seuraSuomen kaupunkitutkimuksen seura ja Rakennetun Ympäristön Tutkimuksen Seura palkitsevat vuosittain parhaan kaupunkitutkimusaiheisen kirjoituksen edellisenä vuonna julkaistuista kotimaisista tieteellisistä artikkeleista. Palkinnon tarkoitus on kannustaa kaupunkitutkijoita työskentelemään kotimaisilla kielillä ja suomalaisia tiedejulkaisijoita julkaisemaan kaupunkiaiheisia kirjoituksia.

Palkitut artikkelit tuovat uutta tietoa kaupunkitutkimuksen monitieteiselle kentälle ja ovat aiheenvalinnoiltaan, näkökulmiltaan ja käsittelyltään itsenäisiä, omaperäisiä ja kiinnostavia. Arvioinnissa kiinnitetään lisäksi huomiota huolelliseen ja selkeään ilmaisuun, jonka kautta tekstit avautuvat laajalle lukijakunnalle.