16. Kestävyysmurros ilman kasvua – miten sujuu suurten kaupunkien ulkopuolella?

Yhteiskunnan kestävyysmurroksen yhteydessä sekä tutkimus että julkinen keskustelu painottuvat toisaalta suuriin kaupunkiseutuihin, joihin on keskittynyt muutoksen kannalta kriittistä osaamista, ja toisaalta suurteollisuuteen, jota globaali päästökauppa ajaa uudistumaan. Nämä näkökulmat ovat tärkeät mutta samalla ongelmallisen rajalliset, sillä muutokselle välttämättömät uusiutuvat luonnonvarat, niihin liittyvä logistiikka ja teollisuus sekä tarvittavat moninaiset inhimilliset voimavarat levittäytyvät käytännössä koko Suomeen. Varsinkin pienet ja keskisuuret kaupungit ympäröivine seutuineen ovat murroksen olennaisia tuottajia – ja sen erilaisten seurausten vastaanottajia.

Pienemmissä kaupungeissa kestävyyskysymykset ovat hyvin erilaisia verrattuna kasvaviin suuriin kaupunkeihin. Yksi olennainen piirre on juuri yhdyskuntien ja paikallistalouden kasvun epävarmuus. Väestön ja palveluiden supistuminen koskettaa suurta osaa suomalaisista kaupungeista. Siitä huolimatta kasvuun perustuvasta ajattelusta on toistaiseksi ollut hankalaa irtautua. Tätä taustaa vasten ei ole ihme, että myös kestävyysmurrosta tavataan sanoittaa uutena kasvupyrähdyksenä.

Entä jos kasvua ei ole, eikä tule? Työryhmä kutsuu analysoimaan kestävyysmurrosta kasvun tuolla puolen (beyond growth). Erityisesti kysymme, miten välttämätön kestävyyssiirtymä toteutuu suurimpien kaupunkien ja kaupunkiseutujen ulkopuolella.

Haastamme tutkimaan, miten vihreään siirtymään liittyvät luonnonvarojen käytön ja jalostuksen muutokset vaikuttavat kaupunkirakenteeseen, työvoiman tarpeeseen ja tarjontaan tai sosiaalisiin suhteisiin. Millaisia uusia määrittelyjä saavat vaikkapa rakennusperinnön vaaliminen tai luonnon ennallistaminen? Liittyykö siirtymän tuomiin taloudellisiin tai sosiaalisiin muutoksiin ristiriitoja? Työryhmä on empiirisen tutkimuksen lisäksi avoin teoreettiselle keskustelulle. Onko supistuvien kaupunkien kohdalla mielekästä omaksua suurten kaupunkien kestävyystoimia, vai löytyisikö ratkaisu muista arvoista, kuten kohtuutaloudesta ja huolenpidon etiikasta? Onko esimerkiksi supistuminen lopulta tehokas tutkimuksen, suunnittelun ja politiikan kehys?

Toivomme, että työryhmään valittavat esitelmät ja yhteinen keskustelu antavat eväitä pohtia, onko kestävyysmurros ylipäätään mahdollinen ilman kasvua. Tähän isoon teemaan liittyvälle uutta luovalle tutkimukselle on tilaa ja tilausta!

Ryhmään voidaan valita sekä tieteelliseen tutkimukseen että ammatilliseen kokemukseen nojaavia esityksiä. Aihetta voidaan lähestyä mm. seuraavista näkökulmista (muitakaan poissulkematta):  

• Kestävän kutistumisen teoreettiset ja eettiset lähtökohdat; käsitteelliset tarkastelut
• Spesifit ja paikkasidonnaiset tarkastelut; kestävyysmurroksen tilalliset innovaatiot
• Kaupunkihistorialliset ja teknologian historian perinteeseen nojaavat tarkastelut
• Sosiologiset ja etnografiset tulkinnat muutoksesta ja sen hidasteista 
• Empiiriset analyysit supistuvien kaupunkien erityishaasteista kestävyyden kannalta 
• Kestävyyteen tähtäävä yhdyskuntasuunnittelu ja kaupunkipolitiikka
• Tutkimukseen, koulutukseen ja tiedon tarpeisiin liittyvät avaukset
• Kiinnostavat kansainväliset esimerkit ja vertailukohdat

Esitykset voivat olla joko suomeksi tai englanniksi. Presentations can be also in English.

Työryhmän järjestää monitieteinen Tampere Urban Research Network for Sustainability (TURNS) -tutkimusalusta: https://research.tuni.fi/turns/

---

Esitykset

---

---