5. Conflict in urban sphere

Sessio 1.

1. Much ado about Sweden – Untangling the obscure travels of concepts “street gang” and “roadman” into Finnish policy doxa

Esittäjät:
Elina Sutela, Erica Åberg & Ossi Haltia
University of Turku

The aftermath of the COVID pandemic brought forth a new challenge in many cities: increased restlessness of urban youth and rise in youth violence. In Finland, increases in urban youth crime resulted in an extensive public debate around youth criminal gangs. To describe these emerging activities, journalists and politicians adopted two concepts new to the Finnish context: “street gang” and “roadman”. However, their exact definitions remain ambiguous, and they are attached with a bundle of implicit assumptions conceivably ill-fitting to Finland. As Maloutas (2013) has argued, not all concepts travel well from one context to another, and a prerequisite for mobile concepts is high-level of abstraction. We argue neither “street gang” or “roadman” can be considered such universal concepts, and without proper decontextualisation, their journeys carry a risk of ignoring contextual specificities. Moreover, as shown by Slater (2018), concepts used by journalists and politicians have powerful political implications that can eventually translate into policy doxa (common sense). Using the Finnish public discourse as a case study and building on Maloutas (2013) and Slater (2018), we analyse how and to what extent these two concepts can travel between urban contexts, and the symbolic power attached to them. We claim these concepts originated from British popular culture and Anglo-American gang studies and their path to Finnish public discourse was heavily influenced by recent acceleration of armed gang violence in Sweden. Finally, we reflect on whether obscure usage of these concepts overemphasise securitisation of urban space and stigmatise and target ethnic minority youth, adding to conflicts in urban space.

2. Kevyttä anarkiaa Tapaus: Lapinlahden sairaala

Esittäjä: Otto Haarala, Tampereen yliopisto

Kaupungeissa tapahtuu. Samaan aikaan kun erilaiset toimijat elävät elämäänsä, toimivat ja tekevät asioita kaupunkiympäristössä, kaupunkia suunnitellaan ja kaupunkeihin kohdistuvia haasteita pyritään ratkaisemaanj ulkisen vallan toimesta. Suomalainen maankäytön lainsäädäntö antaa kunnille ja kaupungeille monopoliaseman päättää omasta maankäytöstään. Rinnakkaisesti tämän institutionaalisen kaupunkisuunnitteluorganisaation kanssa kaupungeissa on lisääntyvästi erilaista kansalaislähtöistä liikehdintää, joka on volyymiltaan ja luonteeltaan hyvinkin kirjavaa.

Kuinka kaupunkisuunnittelijat, kaavojen valmistelijat ja julkinen valta pystyvät vastaamaan kansalaisten alati kasvavaan tietoisuuteen omasta elinympäristöstä? Onko mahdollista lähestyä dilemmaa erilaisista suunnitteluteoreettisista näkökulmista? Vai onko lähtökohtaisesti niin, että julkinen valta ja nämä itseorganisoituvat kaupunkitoimijat ja heidän käyttämänsä toimintamallit ja logiikka eivät ole sovitettavissa yhteen? Miksi Suomessa ylipäätään yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelua tehdään niin kuin sitä tehdään?

Nämä ovat kysymyksiä, joita avaan tässä diplomityössä. Toisaalta tässä työssä tarkastelemieni itseorganisoituvien kaupunkitoimijoiden pyrkimykset ottaa kaupunkitilaa haltuunsa ja edistää heille tärkeitä asioita ja tavoitteita rinnan markkinavetoisen kaupunkikehityksen voivat olla myös suunnittelijan näkökulmasta hyvinkin haastavia. Lähestyn näitä itseorganisoituvia kaupunkitoimijoita teorialla urbaaneista yhteishyödykkeistä ja asetan tässä työssä tapausesimerkkinä tarkastelemani Lapinlahden sairaalan ja sen toimijat tähän teoreettiseen viitekehykseen. Yhteishyödykkeiden jälkeen esittelen erilaisia toisen maailmansodan jälkeen vaikuttaneita teorioita liittyen kaupunkisuunnitteluun, jonka lisäksi kuvaan kuinka nämä teoriat vaikuttavat suomalaisessa maankäytön suunnittelussa. Lisäksi asetan nämä lähtökohtaisesti anglo-amerikkalaiset teoriat suomalaiseen kontekstiin ja avaan myös laajempia yhteiskunnallisia vaikuttimia, jotta teoriat ja tutkimani tapausesimerkki voidaan asettaa yhdeksi ilmentymäksi vallitsevasta yhteiskunnallisesta logiikasta ja ideologiasta. Varsinaisen teorian jälkeen käyn lävitse Lapinlahden sairaala-alueeseen liittyvän historian, nykytilanteen ja mahdolliset tulevaisuuden suunnitelmat. Tämän jälkeen peilaan aiemmin esitettyjä teorioita Lapinlahden tapaukseen ja muodostan yhden tapausesimerkin, jossa itseorganisoituvat kaupunkitoimijat ja suunnittelujärjestelmä ajautuvat eräänlaiseen ristiriitaan, jonka ratkaisu on hankalaa yhteiskunnan markkinaehtoisesta näkökulmasta.

Lopussa käsittelen esiin nousseita kysymyksiä hieman laajennetusti tiedostaen kuitenkin, että Lapinlahti muodostaa oman uniikin tapauksensa. Lapinlahden ainutlaatuisuudesta huolimatta ajurit ja logiikka, jolla kaupunkisuunnittelua Suomessa tehdään ovat myös globaaleja ja Lapinlahden tarkastelu auttaa osaltaan selittämään näitä ilmiöitä. Pohdin myös suunnitteluteorioiden ja -järjestelmien logiikkaa ja potentiaalisia heikkouksia tilanteessa, jossa markkinavetoisuus ja suunnittelijan ideaalit törmäävät. Tämä työ ei sinällään tarjoa minkäänlaista suoraa ratkaisua vaan herättää enemmänkin kysymyksiä ja aihioita jatkopohdinnalle ja -tutkimukselle.

3. Cities, environmental conflicts and modes of sustainability agency

Esittäjät:

Anni Jäntti, Tampere University, anni.jantti@tuni.fi
Lauri Lahikainen, Tampere University, lauri.lahikainen@tuni.fi

As cities and towns increasingly need to adopt sustainability objectives into their policies due to ecological threats socially unsustainable development and economic crises and instability, there is a need to understand the role and agency of cities in sustainability transformation. The role of local government in striving for sustainable future is particularly important in countries with a strong local government (e.g. Nordic countries) with broad responsibilities to provide public services (e.g. Vakkala, Jäntti, and Sinervo 2021), as sustainability challenges and conflicts are essentially connected to public goods and services (Hawkins et al. 2023). The guiding questions of this paper are: What kinds of agency can cities and towns develop in their attempts at sustainability transformations? How can municipalities as collective and institutional agents deal with sociopolitical conflicts over sustainability policies?

The empirical data consist of 16 interviews with civil servants in a mid-sized Finnish municipality, Lahti. Lahti has been active in adopting sustainability policies to mitigate, and adapt to, sustainability crises. In the inductive analysis, we explore the role and agency of the city and the municipality in sustainability transformation. Through this analysis we aim to build a new conceptualization of the sustainability agency of cities and towns.

The new public governance approach in local governance has emphasized the importance of networks, collaboration, and mutual trust. Accordingly, in NPG, cities are predominantly seen as enablers creating possibilities for other actors. (See e.g., Osborne 2006; Stoker 2011; Bao et al. 2013; Dickinson 2016). We call this mode of agency the enabling agency. The enabling agency is important also in how sustainably cities are designed, planned and governed (Puppim de Oliveira et al. 2010). Our study shows, however, that in the context of sustainability transformation, the enabling agency is not sufficient. Cities also need boundary-setting agency to fit their operations and impacts within the planetary boundaries. The paper discusses how different kinds of sustainability agencies and tensions related to them are perceived in city administration and management, and how civil servants come to understand conflicts and their own role in them when they see themselves as taking part in either enablement or boundary-setting. The tension between enabling agency and boundary-setting agency itself also becomes a potential source of conflict.

4. Urban activists’ roles offline and online: performativity in a 
sustainability conflict

Esittäjä: Christoph Fink¹²
¹ Department of Social and Cultural Anthropology, University of 
Vienna, Austria
² Digital Geography Lab, University of Helsinki, Finland

The meaning of (urban) space is undergoing constant renegotiation, it is
reproduced in everyday actions and in political discourse. Urban 
activists advocate for a more just distribution of physical urban space away from motorised traffic towards sustainable, human-scale cities. Most 
activists act on their own behalf, as concerned or affected residents; others choose to perform specific roles, for instance, as topic experts.

In an ongoing study, I investigate which roles urban activists perform, 
how they choose a role, and which motives influence the choice. I ask whether activists’ performativity can shift the political landscape in their favour, and how performed roles are perceived by politicians, lobby groups, and the public. I am interested in the influence of situational, cultural, and political settings; specifically, whether urban activists perform different roles online and offline, in societies trusting in experts and in more populist  societies, and in the Global North and in the majority world. To that avail, I employ a mixed-method approach that combines innovative quantitative methods from computational linguistics and social network analysis, and  state-of-the-art qualitative methods from visual anthropology, digital ethnography, and digital anthropology.

In this presentation, first, I present preliminary results from a  quantitative
social media analysis and first insights gained in participant  observation
embedded in a cycling advocacy group. Guided by exemplary discourses, I  then sketch an early theoretisation of the observed, primarily based on  Judith Butler’s concept of Performativity and on Symbolic Interactionism.
Simultaneously, I open up a (self-)critical discussion on the appropriateness of dialectically separating the multitude of roles in which virtually all 
actors involved in urban conflicts find themselves.

*****

Sessio 2.

1. Political goals over emotions of citizens – The Conflict of Malmi Airport in Helsinki City Plan

Esittäjä: Mikko Vesterinen, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto

Studies have shown that urban planning is an ideological and political power struggle over those who get to define the social and spatial conditions of a space. However, there are only a few studies that have examined urban planning from perspective of political parties even though community planning is a key issue in the Finnish municipal elections. This study fills this research gap by examining goals of political parties in urban planning of Helsinki in Finland. In this case study, goals of political parties are studied through the conflict of Malmi Airport which was one of the main conflicts in the process of Helsinki City Plan between 2012–2016. As a research data, this study is using the documents of City Plan and interviews (n=19) of politicians and planning officers. The study finds that many citizens had a strong emotional and memorial connections towards Malmi Airport. That is why the plannings to replace the airport with a residential area faced a strong opposition in public. Regardless of this, the city council decided to zone the airport for housing. One reason for this was the parties shared vision of the growth of Helsinki which enabled to reach other important political goals, like prevention of segregation and ecological city structure. This study argues that views and goals of political parties in urban planning have a major impact on the outcome of the planning solutions. However, the study finds that populist and conservative parties are more eager to support antiurbanization movements and to oppose spatial and social changes in urban space. The study also claims that the background of social class of citizen movements has an impact to what parties are willing to support them. The article draft is based on the key findings of my monograph dissertation.

2. Tekeillä oleva tutkimus: Helsinkiläisten antama metsäaiheinen palaute ja argumentaatiotyylit

Esittäjät: Väitöskirjatutkija Jenni Erjansola (VTM) & Mikko Niemi (FM)

Asukkaita osallistavat menetelmät ovat yleistyneet suomalaisissa kaupungeissa, ja mielipiteiden moninaisuus on tullut aiempaa näkyvämmäksi. Esiin ovat tulleet myös lähiluontoon liittyvät monenlaiset paineet ja tarpeet. Tutkimuksissa on todettu lähiluonnon tuottavan asukkaille hyvinvointi- ja terveyshyötyjä (mm. Engemann et al. 2019). Toisaalta kaupunkeja tiivistetään muun muassa ilmastonmuutoksen ja segregaation ehkäisemiseksi sekä taloudellisen kasvun mahdollistamiseksi (esim. Herdt & Jonkman 2023).

Tutkimuksessa selvitetään, mitä asukkaat haluavat sanoa metsistä Helsingin kaupungille – ja miten he asiansa sanoittavat. Aineistona ovat Helsingin kaupungin saamat pääosin kriittiset metsäaiheiset palautteet vuosina 2015–2023. Palautteiden aiheita tai kehystyksiä seurataan ajassa ennen ja jälkeen vuoden 2016 merkittävää täydennysrakentamista sisältävää Helsingin yleiskaavaa. Metsäpalautteet sijoitetaan Helsingin kartalle katsoen, mille (viher)alueille ja sosiekonomiseen rakenteeseen ne sijoittuvat.

Laaja tekstiaineisto esikäsitellään ja siitä paikannetaan lähiluontoon liittyvä puhe valitsemalla perusmuotoistetuista (lemmatisointi) sanoista metsiin ja luontoon liittyvät palautteet (N = 4 329). Analyysissa sovelletaan ohjaamattoman koneoppimisen menetelmää aihemallinnusta, joka voi löytää laajoista tekstiaineistoista sanojen välisten yhteyksien luomaa rakennetta. Menetelmän avulla tutkitaan, miten luontoon ja erityisesti metsiin liittyvät sanat klusteroituvat kokonaisuuksiksi. Parhaan mallin valinnassa huomioidaan parametrien optimointi (ks. Nelimarkka 2019) sekä tutkitaan aiheeseen sijoitettujen yksittäisten palautteiden sisältöjä (ks. Isoaho et al. 2021). Lähiluontopalautteiden aiheiden, kuten kaupunkilaisten tunnistamien uhkien omalle luontokokemukselleen, nähdään välittävän tekstin erilaisia viestinnällisiä kehyksiä (ks. Ylä-Anttila et al. 2022).

Tutkimuksen tuloksena odotetaan helsinkiläisten ajassa ja kaupunkitilassa eläviä käsitteellistyksiä siitä, mistä luonnon arvo koostuu, mikä kuuluu ja mikä ei kuulu kaupunkiluontoon ja mitä rooleja kaupunkiorganisaatiolle sanoitetaan kriittisen metsäpalautteen vastaanottajana.

3. Public justifications analysis of urban nature conflicts in Helsinki

Esittäjä: Inari Gustafsson, Helsingin yliopisto

As climate change and biodiversity loss are becoming more and more prominent challenges, one of the ways this affects cities is that urban nature has gained a new appreciation. This has led to urban nature becoming a topic of conflict more often, as the preservation of urban nature often contradicts the cities’ other goals, such as building more housing, infrastructure, or premises for businesses.

This development has been especially visible in Helsinki, which is a growing city but that still has a lot of urban nature and forests compared to many other cities of the same size. Many of these urban nature areas in Helsinki have been a topic of conflict during the past few years due to proposed changes in the environment and land use that would demolish some of the urban nature. In a number of cases the differing opinions on the new plans have also been contested in the public sphere widely, with the local residents participating in the discussion actively.

In my master’s thesis I will be focusing three of these conflicts in Helsinki from the past few years: the cases of Matokallio, Stansvik and the Riistavuori forest. I will be analysing the argumentation and valuations that different actors use in these conflicts with tools based on the French pragmatist tradition of sociology, more specifically public justifications analysis. I will be analyzing opinion pieces related to these conflicts published in Helsingin Sanomat to see what modes of valuation and orders of worth people use in these nature related urban conflicts and how the argumentation is constructed within these.

4. The Good City: Moral economy of urban development in Helsinki

Esittäjä:

Veikko Eranti
Assistant professor of Urban Sociology
University of Helsinki

This paper uses situational pragmatist sociology of critique, or what we have recently dubbed New Social Pragmatism, to look at what ’normal’ citizens think are features and moral elements of a good city. Instead of looking at prices or attitude surveys as ways of understanding the cultural valuation of features of urban development, this paper looks at how citizens present critique in crisis moment and the moral valuations behind these critiques to sketch out a general ’moral economy’ of a good city. The crisis moment here is a change in land use or in urban plans, which provoke responses from residents and other users of urban space. By using both longitudinal data from the Malmi Airport conflict and cross-cutting data from many urban planning conflicts, this paper constructs the general moral valuations and critical repertoires in play in Finnish urban planning. This has the benefit of being based in actual action of the people. And by using data from different cases, the comparative setting makes it possible to aim for a more general outlook, getting at least a bit further from features of individual conflicts. Theoretically, this paper draws from cultural sociology (Swidler 1986), urban applications of new social pragmatism (Eranti 2017, Eranti, Luhtakallio & Blok 2024), and study of valuation and justification (Boltanski & Thévenot 1999, Lamont 2012, Luhtakallio & Ylä-Anttila 2023).